Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalon kuoro ja kapellimestari Antony Hermus saattelevat yleisön syväluotaavin sävelin loppuvuoden juhlakauteen.
Tunninmittaisessa orkesteriversiossa Richard Wagnerin Tristan ja Isolde -oopperasta valokeila kohdistuu yksinomaan päähenkilöihin, joiden traaginen rakkaustarina kuljetetaan alusta loppuun seitsemässä kohtauksessa.
Oopperasäveltäjänä tunnettu Giuseppe Verdi aloitti musiikillisen uransa 12-vuotiaana kyläkirkon urkurina. Viimeisinä vuosinaan hän palasi varhaisille kirkkomusiikkijuurilleen Neljässä pyhässä kappaleessa. Musiikkitalon kuoro muuntuu moneksi aina pienestä a cappella -yhtyeestä orkesterin säestämäksi kaksoiskuoroksi.
Giuseppe Verdi: Quattro pezzi sacri
Vuonna 1872 Giuseppe Verdi (1813–1901) vakuutteli jääneensä eläkkeelle menestysooppera Aidan myötä. Hän oli 58-vuotias eikä todellisuudessa koskaan lakannut säveltämästä: viimeisen 30 vuoden aikana valmistuivat vielä Messa da Requiem (1874) sekä oopperat Otello (1887) ja Falstaff (1893). Itsenäisinä kuorolauluina syntyneet neljä hengellistä laulua (Quattro pezzi sacri, 1889–1897) julkaistiin vuonna 1898 yhtenä teoksena ja jäivät siten Verdin viimeisiksi sävellyksiksi.
Verdi vietti nuoruusvuotensa kirkkourkurina, ja vaikka hän sävelsi useita taidokkaita duettoja, tertsettoja, kvartettoja ja kuorokohtauksia oopperoihinsa, moniäänisestä musiikista häntä ei varsinaisesti tunnettu. Vanhoilla päivillään hän palasi nuoruutensa äänimaailmaan – vaikka olikin vannoutunut agnostikko – ja paneutui pieteetillä renessanssi- ja barokkipolyfoniaan, erityisesti Palestrinan ja J.S. Bachin tyyleihin. Hengelliset laulut ovatkin aivan toista maata kuin hänen oopperansa ja jopa Requiem.
Kromaattisella kitkalla etenevä Ave Maria on tekninen taidonnäyte, jonka Verdi sävelsi musiikkilehti Gazetta musicale di Milanon julkaistua niin sanotun enigmaattisen asteikon, jonka se haastoi lukijansa täydentämään vastaäänillä. Yhtä viiltäviä sointeja on Stabat materissa, joka kohoaa huippuunsa sanoilla ”Paradisi gloria”. Renessanssityyliä imitoivan Laudi alla Vergine Marian Verdi sävelsi Danten Jumalaisen näytelmän Paratiisi-osan tekstiin. Te Deum kohoaa korkeuksiin gregoriaanisen hymnin saattelemana ja päättyy syviin, arvoituksellisiin loppusointuihin.
Richard Wagner / Henk de Vlieger: Tristan und Isolde – An Orchestral Passion
Richard Wagnerin (1813–1883) Tristan ja Isolde (1859) oli vuosikymmenen oopperatapaus, joka kaikkien oli koettava. Se jakoi yleisön karkeasti kahteen leiriin: yhdet vihasivat sitä sydämensä pohjasta, toiset lakosivat sen äärellä lähes uskonnolliseen hurmokseen. Wagner itsekin ymmärsi osuneensa herkkään hermoon: ”Pelkään, että ooppera kielletään, ellei koko teosta muuteta huonolla ohjauksella parodiaksi”, hän kirjoitti. ”Vain keskinkertaiset esitykset voivat pelastaa minut! Täysin onnistuneet esitykset ajavat ihmiset väistämättä hulluiksi.”
Ehkä osuvin selitys reaktioille oli oopperan ennenkuulumaton harmoniamaailma, joka rakentuu heti oopperan alussa kuullulle riitasoinnulle, niin sanotulle Tristan-soinnulle. Se ei ratkea odotusten mukaisesti sulosointuun, vaan aikalaiskorvat joutuivat sietämään keskeneräisyydellä kiusoittelua loppukohtaukseen saakka, lähes viiden tunnin ajan. Wagner ei toki sortunut pelkkään musiikkiteoreettiseen kikkailuun, vaan soinnun pitkittynyt purkautumattomuus symboloi kouriintuntuvasti pääparin täyttymätöntä rakkautta.
Säveltäjä Henk de Vliegerin kokoama orkesterisarja (1994) tiivistää oopperan tunnin mittaiseksi rakkauskohtausten kimaraksi, joka keskittyy pääpariin ja heidän keskinäisiin intohimoisiin koettelemuksiinsa. Sarja sekä ooppera huipentuvat Wagnerin kauneimpaan musiikkiin, Lemmenkuoloon, jossa Tristan menehtyy Isolden käsivarsille: rakkaus voi vihdoin saada täyttymyksensä ja yleisö helpotuksen, yksiselitteisesti H-duurissa.
Jaani Länsiö
Antony Hermus
Antony Hermus on tullut tunnetuksi säteilevän myönteisestä suhtautumisestaan musiikkiin sekä kannustavasta otteestaan. Hermus on äskettäin päättänyt toimensa Belgian kansallisorkesterin ylikapellimestarina ja jatkaa orkesterin kunniakapellimestarina. Kaudella 2027–28 hän aloittaa BBC:n skottilaisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina ja esiintyy orkesterin kanssa vuosittain BBC:n Promseilla.
Hermus on merkittävä hahmo Alankomaiden musiikkielämässä ja johtaa säännöllisesti kaikkia Alankomaiden suurimpia orkestereita, kuten Kuninkaallista Concertgebouw-orkesteria, Residentie Orkestia, Alankomaiden radion filharmonikkoja ja Rotterdamin filharmonikkoja. Vuosina 2015–2024 hän toimi päävierailijana Pohjois-Alankomaiden orkesterissa, jonka elinikäinen kunniakapellimestari Hermus on.
Kuluvan kauden vierailukohteisiin lukeutuvat Montrealin ja Vancouverin sinfoniaorkesterit, Strasbourgin filharmonikot, Royal Liverpool Philharmonic sekä Puolan kansallinen radion sinfoniaorkesteri. Hermusin oopperakomennuksiin tällä kaudella kuuluu Wagnerin Tristan ja Isolde Leedsin Opera Northissa, jonka päävierailijana hän on ollut vuodesta 2019 alkaen.
Hermus on vieraileva professori Amsterdamin konservatoriossa ja opettaa säännöllisesti Sibelius-Akatemiassa ja Manchesterin Royal Northern College of Musicissa, jonka kunniajäseneksi hänet on nimitetty. Hän toimii myös Alankomaiden kansallisen nuoriso-orkesterin taiteellisena neuvonantajana.
www.antonyhermus.com
Musiikkitalon kuoro
Musiikkitalon kuoro on sinfoniakuoro, johon kuuluu noin 130 laulajaa. Kuoro harjoittelee ja konsertoi Helsingin Musiikkitalossa ja tekee tiivistä yhteistyötä talon päätoimijoiden Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa. Kuoro on perustettu vuonna 2011, ja sen taiteellisena johtajana on vuodesta 2017 lähtien toiminut kuoronjohdon professori Nils Schweckendiek.
Musiikkitalon kuoron ohjelmisto kattaa keskeiset sinfoniset kuoro- ja orkesteriteokset unohtamatta oman aikamme musiikkia. Kuoron a cappella -ohjelmisto muodostuu suurelle kuorolle sävelletystä musiikista. Kuoro pystyy tarpeen mukaan muuntautumaan myös nais- tai mieskuoroksi.
Kuoro konsertoi aktiivisesti pitäen vuosittain kahdeksasta kymmeneen konserttia pääasiassa Musiikkitalon konserttisalissa mutta myös muilla festivaaleilla ja ulkomailla. Kuoro on vieraillut Ranskassa vuonna 2023 Orchestre de Paris’n kanssa sekä Britanniassa vuonna 2024 Cambridge University Symphony Chorusin vieraana. Kuoro on levyttänyt Einojuhani Rautavaaran teoksen Balada ja osia oopperasta Rasputin John Storgårdsin johdolla Helsingin kaupunginorkesterin kanssa sekä Edward Elgarin Gerontiuksen unen Nicholas Collonin johdolla Radion sinfoniaorkesterin kanssa.
