Romeo ja Julia, Maria ja Tony – tuhoon tuomittua rakkautta renessanssin Veronassa ja 1950-luvun Manhattanilla.
Romeo ja Julia, Maria ja Tony – tuhoon tuomittua rakkautta renessanssin Veronassa ja 1950-luvun Manhattanilla. Sekä Pjotr Tšaikovski että Leonard Bernstein tiesivät, miten maailman tunnetuin rakkaustarina punotaan sydäntä kouraisevaksi musiikiksi.
Heidi Sundblad-Halme oli säveltäjä ja yksi Suomen ensimmäisistä ammattimaisista kapellimestarinaisista. Hänen balettinsa Lumottu vyö on unohtuneita orkesteriteoksia päivänvaloon nostavan HUOM-projektin löytöjä.
Heidi Sundblad-Halme: Lumottu vyö
Säveltäjä-kapellimestari Heidi Sundblad-Halmeen (1903–1973) värikästä ja taianomaista tuotantoa on viime vuosina alettu kuulla konserteissa vuosikymmenten tauon jälkeen. Sundblad-Halme profiloitui omana aikanaan nimenomaan orkesterisäveltäjäksi siitä huolimatta, että hänen oli vaikea saada teoksiaan esille sukupuolensa vuoksi.
Maaliskuussa 1939 Suomalaisessa Oopperassa kuitenkin kantaesitettiin Sundblad-Halmeen säveltämä puolituntinen ”koreografinen satunäytelmä” Lumottu vyö. Libreton kirjoitti todennäköisesti säveltäjä itse. Teos edustaakin teemoiltaan Sundblad-Halmeelle ominaista fantasiamaailmaa, jossa henkiin heräävät peikot, keijut ja metsän eläimet. Lumotun vyön satumetsää hallitsee musiikin syntyyn liitetty Pan-jumala, jonka soittoon Heidi Sundblad-Halme useissa muissakin teoksissaan viittaa polveilevilla huilusooloillaan. Lumotun vyön kerronnallisena koukkuna toimii metsään eksyvien kolmen ihmisen – Niton, lumotusta vyöstä vastustamattoman hurmausvoiman saaneen Caritan ja Metsästäjän – välinen mustasukkaisuusdraama, joka päättyy traagisesti kaksintaisteluun ja kuolemaan. Teoksen perusviesti vetoaa myös meidän aikaamme: metsä ja luonto jatkavat elämäänsä ihmisestä huolimatta.
Balettimusiikista löytyy yhtäläisyyksiä Sundblad-Halmeen orkesterisarjan opus 11 (1937) toiseen ja kolmanteen osaan: säveltäjä lienee siis työstänyt teosta vuosia. Ylipäätään Sundblad-Halme oli musiikillisessa työssään perfektionisti, joka saattoi hioa sävellyksiään loppumattomiin.
Lumotun vyön koreografian teki Suomalaiseen Oopperaan Alexander Saxelin, ja baletin päärooleissa loistivat Irja Koskinen, Olavi Kuorikoski ja Alf Salin. Tyylitellyn näyttämökuvan teokseen loi Martti Tuukka. Yleisö osoitti ensi-illassa vilkkaasti suosiotaan, mutta kriitikoiden vastaanotto oli vaihtelevampi. Kantaesityksen yhteydessä tanssittiin myös pienoisbaletit Nikolai Tšerepninin Armidan huvimaja ja Šeherezade Nikolai Rimski-Korsakovin musiikkiin.
Lumottu vyö jäi kevätkauden 1939 jälkeen unholaan. Sitä ei ole esitetty uudelleen julkisesti, painettu tai julkaistu, kuten ei muitakaan Heidi Sundblad-Halmeen orkesteriteoksia. Helsingin kaupunginorkesterin käynnistämä HUOM – Historian unohtamat orkesterimusiikit -hanke tuo tämän kadonneeksi luullun baletin nyt jälleen osaksi soivaa kulttuuriperintöämme.
Nuppu Koivisto-Kaasik
Emilia Hoving
Kapellimestari Emilia Hoving (synt. 1994 Helsingissä) on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisillä konserttilavoilla. Kaudella 2024–2025 hänen ohjelmassaan ovat Helsingin kaupunginorkesterin lisäksi paluuvierailut australialaisen Adelaiden sinfoniaorkesterin, BBC:n Walesin kansallisorkesterin, Lontoon Philharmonia-orkesterin, Malmön sinfoniaorkesterin, Norjan radio-orkesterin ja Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kapellimestarikorokkeelle. Hän myös johtaa ensimmäistä kertaa Alankomaiden radion filharmonista orkesteria Amsterdamin maineikkaassa Concertgebouw-konserttitalossa. Hovingin kauden muita debyyttejä ovat esiintymiset Belgian kansallisorkesterin, espanjalaisen Kastilian ja Leónin sinfoniaorkesterin, Skotlannin kuninkaallisen kansallisorkesterin, norjalaisten Stavangerin ja Trondheimin sinfoniaorkesterien, Strasbourgin filharmonikkojen ja australialaisen Tasmanian sinfoniaorkesterin kapellimestarina.
Emilia Hovingin omia instrumentteja ovat piano, klarinetti ja sello, ja hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa alun perin musiikkikasvatusta. Kapellimestariopintonsa Hoving aloitti Jorma Panulan opastuksella vuonna 2015, ja seuraavana vuonna hän vaihtoi Sibelius-Akatemiassa pääaineekseen orkesterinjohdon. Hovingin opettajia kapellimestariluokalla ovat olleet muun muassa professorit Atso Almila ja Sakari Oramo.
Emilia Hovingin kapellimestarinura lähti nousuun, kun hän toimi Hannu Linnun assistenttina Radion sinfoniaorkesterissa vuonna 2019 ja Mikko Franckin apulaiskapellimestarina Ranskan radion sinfoniaorkesterissa vuosina 2020–2022. Suomen arvostelijain liitto palkitsi Hovingin vuonna 2021 Kritiikin kannuksilla tunnustuksena parhaasta vuoden aikana tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta.
