Mahlerin sinfoniat ovat ylitsevuotavan runsaista raaka-aineista valmistettu musiikillinen maistelumenu.
Mahlerin sinfoniat ovat ylitsevuotavan runsaista raaka-aineista valmistettu musiikillinen maistelumenu, loppumaton kavalkadi ruokalajeja, joissa perusmaut – suolainen, makea, karvas, hapan, umami – sekoittuvat sekä tutuilla että oudoilla tavoilla unohtamatta pyrähdyksiä wieniläiseen kahvilaan Sacher-kakun ääreen tai maalaismarkkinoiden makkarakojulle. Arnold Schönberg aisti Mahlerin seitsemännessä sinfoniassa samaa tasaista vetovoimaa, joka ohjailee planeettoja antaen niiden kuitenkin kulkea rauhallisesti omilla radoillaan.
Susanna Mälkki
Susanna Mälkki on toiminut Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina vuodesta 2016 lähtien. Musiikillisesti rikkaat vuodet ovat johdattaneet orkesterin ja yleisöt ympäri maailman: oman teemavuotensa ovat saaneet Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Iso-Britannia, Italia, Kaukoitä sekä Venäjä ja slaavilainen musiikkiperintö. Mälkki päättää seitsemän vuoden menestyksekkään ylikapellimestarikautensa kaudella 2022/23 teemaan Suomi ja suomalainen musiikki.
Sukupolvensa arvostetuimpiin kapellimestareihin lukeutuva Mälkki on ollut Los Angelesin Filharmonikkojen päävierailija vuodesta 2017, ja hän työskentelee jatkuvasti maailman huippuorkestereiden kanssa, joista mainittakoon esimerkiksi Berliinin filharmonikot, Münchenin filharmonikot, Baijerin radion sinfoniaorkesteri, Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri, Lontoon sinfoniaorkesteri LSO, New Yorkin filharmonikot sekä muut USA:n ”Big 5” -orkesterit.
Oopperan alalla Mälkin kiinnitykset ovat säännöllisesti maailman merkittävimmissä oopperataloissa, kuten Milanon La Scalassa, New Yorkin Metropolitan -oopperassa, Wienin valtionoopperassa ja Pariisin oopperassa. Kaudella 22/23 hän johtaa Kaija Saariahon Innocence-oopperan Lontoon Royal Opera Housessa ja Puccinin Il Tritticon Barcelonan Gran Teatre del Liceussa.
Vuosina 2006-2013 Mälkki toimi säveltäjä Pierre Boulezin kutsusta Ensemble intercontemporainin taiteellisena johtajana Pariisissa, ja hän on johtanut useita aikamme tärkeimpien säveltäjien teosten maailmankantaesityksiä. Helsingin kaupunginorkesteri on Mälkin aikana profiloitunut myös poikkeuksellisen rikkaalla ja monipuolisella ohjelmoinnillaan, ja orkesterin ohjelmisto on pitänyt sisältään myös useita merkittäviä ensiesityksiä ja kansainvälisiä yhteistilauksia. Kantaesityksensä ovat Mälkin johdolla saaneet muun muassa Kaija Saariahon Vista, Felipe Laran Double concerto sekä Enno Poppen FETT. Mälkin aloitteesta syntynyt tilausteosten sarja Helsinki-variaatiot jatkuu ainakin vuoteen 2025 saakka.
Susanna Mälkki aloitti muusikonuransa sellistinä voittaen Turun sellokilpailut 1994 ja toimi kolme vuotta Göteborgin sinfoniaorkesterin vuorottelevana soolosellistinä. Hänet on palkittu mm. Pro Finlandialla sekä Ranskan Légion d’honneur -kunniamerkillä.
https://susannamalkki.com/
Gustav Mahler: Sinfonia nro 7 "Yön laulu"
Vuonna 1904 Gustav Mahler (1860–1911) eli elämänsä onnellisimpia aikoja. Hän oli hiljalleen saamassa mainetta säveltäjänä, herätti ansaitsemaansa huomiota Wienin hoviorkesterin ylikapellimestarina ja vaimonsa Alma oli juuri synnyttänyt pariskunnalle toisen tyttären. Onnellisuuteen tuudittautunut Mahler oli juuri saamassa valmiiksi väkivaltaisia yhteenottoja viljelevän kuudennen sinfoniansa ja luonnosteli jo seitsemännen sinfoniansa toista ja neljättä osaa.
Vannoutuneena fatalistina Mahler koki syvää yhteyttä teostensa ja elämänsä välillä, mutta seitsemänteen sinfoniaansa Mahler ei tarjonnut varsinaista tarinarunkoa. Sen sijaan hän vihjaili useasti siihen liittyvän pimeyden vähittäistä väistymistä valon tieltä, matkaa yöstä aamuun. Musiikintutkijat ovat spekuloineet seitsemännen sinfonian tarjoavan luonnollista jatkoa traagiselle kuudennelle sinfonialle luoden eräänlaisen teosparin. Kolmeen kohtaloniskuun päättyvä kuudes kääntyisi seitsemännessä hiljalleen kohti onnellisempia sointeja.
Mutta kuudennen sinfonian päätösosan iskut kävivät pian toteen Mahlerin yksityiselämässä. Ensin perheen nuorin tytär hävisi taistelun tulirokkoa vastaan ja heti perään Mahler sai lääkäriltään ennenaikaisen kuolemantuomion. Antisemitistisen kuohunnan seurauksena hän joutui kaiken lisäksi jättämään tehtävänsä Wienin hoviorkesterissa. Mahler musertui. Kaiken myllerryksen aikana jo valmiiksi julistettu seitsemäs sinfonia koki useita muutoksia sekä ennen että jälkeen syksyn 1908 kantaesityksen.
Kaikki Mahlerin henkilöhistorialliset vaiheet jäävät soivassa musiikissa kuitenkin lähinnä kutkuttavien mielikuvitusleikkien varaan. Silti siinä voi kuulla poikkeuksellisia leikkauksia valosta varjoon ja suurta epävakautta, joka lopussa purkautuu positiivisuuden ylistykseen. Mahlerin ystävät kutsuivat teosta toisinaan ”yölliseksi vaellukseksi”, ja erään huhun mukaan Mahler olisi innoittunut Rembrandtin maalauksesta Yövartio. Kahdesta Nachtmusik-osasta juonnettu Yön laulu on nykyisin vakiintunut sinfonian lisänimeksi, johon Mahlerilta ei lupaa ole kysytty.
Vähiten esitetyimmässä ja aikalaisten ylenkatsomassa seitsemännessä sinfoniassaan Mahler vie kontrastit kaikkein pisimmälle aina tempojen suhteita, orkesterivärejä ja sävellajeja myöten. Ei siis ihme, että musiikkiestetiikan suuriin uudisraivaajiin kuuluva Arnold Schönberg piti teosta Mahlerin parhaana. Levottomuutensa ja arvoituksellisen rakenteensa vuoksi sitä on pidetty myös yhtenä kapellimestaritaiteen särmikkäimmistä koetinkivistä, puhumattakaan sen huikeiden orkesteritehojen hallitsemisen haasteista.
Teoksen rakenne on jokseenkin symmetrinen. Kaksi suurta sinfonista järkälettä reunustaa kolmea karakteriosaa. Säveltäjän sanoin: ”Kolme yökappaletta; finaali, kirkas päivä. Perustana tälle kaikelle, ensimmäinen osa.”
Ensimmäinen osa herää hitaasta johdannosta, ”luonnon huminasta”, massiivisiin purkauksiin ja lopulta kiihkeään loppuun. Säveltäjä ja Mahlerin ystävä Alphons Diepenbrock pääsee lähimmäksi toisen osan, Nachtmusikin, henkeä nimittämällä sen äkisti leikkautuvia tunnelman vaihdoksia ”fantastisesti marssivaksi chiaroscuraksi”, valon ja varjon vuorotteluksi. Scherzossa Mahler on tavaramerkkinsä ääressä panemalla valssiksi vinoutuneeseen tapaan, kuten esitysmerkintä Schattenhaft, ’varjomaisesti’, ennakoi. Toisessa Nachtmusikissa valokeilaan pääsevät kitara ja mandoliini, entisaikojen yöllisten serenadien uskolliset säestäjät. Suurellisesti huipentuvassa Finaalissa voi kuulla lainauksia Wagnerin Mestarilaulajista, Leharin Iloisesta leskestä ja Mozartin Ryöstöstä Seraljista.
Jaani Länsiö
