Yön tarinat

Tianyi Lu

Kapellimestari Tianyi Lu on syntyisin Kiinan Shanghaista, josta hän viisivuotiaana muutti perheensä mukana Uuteen-Seelantiin. Hän soitti alun perin pianoa, mutta päätti 13-vuotiaana vaihtaa soittimekseen huilun. Musiikkiopistonsa vuoden 2010 päätösgaalasta kertovassa lehtijutussa 20-vuotias huilisti paljasti suurimman unelmansa olevan kapellimestarin ura.

Tianyi Lu on tehnyt kandidaatinopintonsa Aucklandin yliopistossa Uudessa-Seelannissa, ja syventänyt orkesterinjohtamisen opintojaan Australiassa Melbournen yliopistossa sekä Isossa-Britanniassa Royal Welsh College of Music and Drama -konservatoriossa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 2015.

Tianyi Lu on norjalaisen Stavangerin sinfoniaorkesterin residenssikapellimestari. Isossa-Britanniassa hän toimii ensimmäisenä naispuolisena residenssikapellimestarina Walesin kansallisoopperassa sekä newportilaisen St Woolos Sinfonian ylikapellimestarina. Vuonna 2020 hän voitti kaksi kansainvälistä kapellimestarikilpailua: Premio Guido Cantelli -kilpailun Italian Novarassa ja Georg Solti -kilpailun Frankfurtissa.

Aucklandin yliopiston alumnisivuston kuvauksen mukaan Lu on syntynyt kapellimestariksi: ”…arvokkuus ja läsnäolo lavalla sekä intohimo musiikkia kohtaan osoittavat hänen elävän unelmaansa todeksi.” Uusiseelantilaisen säveltäjän Salina Fisherin Tupaia-teoksen Suomen ensiesityksen myötä kapellimestari Tianyi Lun debyytti Helsingin kaupunginorkesterin korokkeella alkaa eteläisen pallonpuoliskon valossa.

https://www.tianyi-lu.com/

Salina Fisher: Tupaia

Uusiseelantilainen Salina Fisher (s. 1993) opiskeli sävellystä ja viulua Te Kōkī New Zealand School of Musicissa. Fulbright-stipendin avulla hän opiskeli New Yorkissa. Fisher on kirjoittanut tilausteoksia muun muassa International Contemporary Ensemble -orkesterille ja Marmen-jousikvartetille. Hän on työskennellyt Uuden-Seelannin musiikkikoulun ja Kentuckyn yliopiston orkesterin kotisäveltäjänä. Hänelle on myönnetty useita palkintoja, joukossa SOUNZ Contemporary -palkinto vuonna 2016 orkesteriteoksesta Rainphase ja Canberran lyhytelokuvafestivaalin Paras elokuvamusiikki -palkinto vuonna 2017 partituurista Sinead Laun ohjaamaan elokuvaan Misimpressions.

Fisher työskentelee muusikkona ja opettaa sävellystä Wellingtonissa. Hänen teoksensa liittyvät usein luontoon ja historiaan, tai ovat kytköksissä säveltäjän japanilais-uusseelantilaisiin juuriin. Orkesterikappale Tupaia (2018) on syntynyt New Zealand Symphony Orchestran ja Albany Symphony Orchestran yhteistilauksesta. Teos sai kantaesityksensä Hamiltonissa 19.4.2018 ja New Zealand Symphony Orchestraa johti Edo de Waart.

Fisher kertoo: ”James Cookin ensimmäisellä Tyynenmeren tutkimusmatkalla (1796) oli kaksi tarkoitusta: Venuksen liikkeiden tutkiminen Tahitilta käsin, ja Terra Australis Incognita -mantereen olemassaolon todistaminen. Tahitilla Cookin laivan miehistö tutustui Tupaiaan, polynesialaiseen mestarinavigoijaan ja ylipappiin. Tupaialla oli verrattomat tiedot Tyynenmeren saarista ja merenkulusta. Brittiläisen kasvitieteilijä Joseph Banksin aloitteesta Tupaia liittyi retkikuntaan. Endeavour-laivan saapuessa Uuteen-Seelantiin Tupaia sai tärkeän roolin, sillä hän osasi kommunikoida maorien kanssa. Matkan aikana Tupaia laati kartan, joka on inspiroinut minua. Teokseen on myös vaikuttanut idea navigoinnista tähtien liikkeiden avulla.”
 

Nikolai Rimski-Korsakov: Šeherazade, sinfoninen sarja op.35

Venäläinen Nikolai Rimski-Korsakov (1844-1908) sävelsi laajan tuotannon, johon kuuluu mm. oopperoita, kuoro- ja kamarimusiikkia sekä orkesteri- ja pianokappaleita. Hänen ehdottomasti suosituin teoksensa on aina ollut sinfoninen sarja Šeherazade. Sen pohjalta on tehty esimerkiksi baletteja, ja sen musiikkia on käytetty useissa TV-ohjelmissa. Sarjan katkelmia kuulee toistuvasti taitoluistelukisoissa.

Teos sai alkunsa talvella 1887, kun Rimski innostui Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Käännösten ansiosta kuuluisa arabialainen tarinakokoelma oli ollut länsimaalaisille tuttu ainakin 1700-luvun alusta lähtien. Suurinta suosiota se sai osakseen nimenomaan 1880-luvulla, kun kaikenlainen ulko-eurooppalainen eksotiikka tuli muotiin.

Sarja valmistui syksyllä 1888 ja sai kantaesityksensä saman vuoden marraskuussa Pietarissa säveltäjän johdolla. Rimski ei arvostanut ohjelmamusiikkia, joten sarjan otsikot olivat alunperin Preludi, Balladi, Adagio ja Finaali. Vasta ystäviensä kehotuksesta hän antoi osille niiden nykyiset nimet. Otsikot eivät kuitenkaan liity mihinkään tiettyihin tarinoihin, joten kuulijalla on täysi vapaus itse keksiä mitä musiikissa milloinkin tapahtuu. Sen Rimski tosin kertoi, että usein toistuva sooloviulumelodia edustaa sadunkertojatar Šeherazadea ja samaten usein toistuva vaskiaihe edustaa tyrannimaista sulttaania, joka tarinoita kuuntelee.

Sarjan ensimmäinen osa Meri ja Sinbadin laiva avaa edellä mainitulla vaskipurkauksella. Sooloviulu lepyttää improvisaatiomaisella aiheella, ja kohta seuraa ensimmäinen, meren keinunnan täyttämä satu. Toinen osa Prinssi Kalendar on monivaiheinen scherzo. Nuori prinssi ja nuori prinsessa on kaunis, haaveileva hidas osa. Sarjan päättää osa Juhlat Bagdadissa - Meri - Laiva murskautuu vaskiratsastajaa kantavaan kallion. Musiikki kokee monia jännittäviä vaiheita ja huipentuu ensimmäisen osan merimusiikin mahtavaan kertaukseen. Lopussa sooloviulu kiipeää korkeuksiin. Sadut on kerrottu.

Christian Holmqvist