Konsertto

    Kuva: Keskellä innokas huilun harrastaja ruhtinas Fredrik II Suuri soittaa konserttoa. Oikealla kynttilänvalossa säestää orkesteri. Carl Philipp Emanuel Bach istuu celestan takana ja johtaa orkesteria. 

Konsertto on teos solistille ja orkesterille. Konsertossa on tavallisimmin kolme osaa. Osat on jaettu ja nimetty usein tempon mukaan.

Nopea ensimmäinen osa
Konserton ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen (ks. kohta Osien rakenteita). Osan lopussa esiintyy solistin osuus, kadenssi.

Hidas toinen osa
Hidas toinen osa on kontrastinen ensimmäiselle ja viimeiselle osalle ja usein konserton rauhallisin hetki. Rakenne ABA on usein käytössä toisessa osassa.

Nopea kolmas osa
Kolmas osa on konserton virtuoosisin osa. Se on usein nopeampi kuin ensimmäinen osa ja päättää konserton solistisella ilottelulla ja näyttävällä finaalilla.

Kuuluisia konserttoja
Béla Bartók: Viulukonsertto nro 2
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4
Johannes Brahms: Viulukonsertto, Piankonsertto nro 2
Antonín Dvořák: Sellokonsertto
Edward Elgar: Sellokonsertto
Felix Mendelssohn: Viulukonsertto
W. A. Mozart: Pianokonsertto 1-27, Viulukonsertto 1-5, Käyrätorvikonsertot 1-4, Oboekonsertto, Klarinettikonsertto
Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2 
Robert Schumann: Pianokonsertto
Jean Sibelius: Viulukonsertto
Pjotr Tšaikovski: Pianokonsertto
Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa, viulukonserttosarja