Sibeliuksen 4. sinfonia (kantaesitys), In memoriam, Dryadi ja Öinen ratsastus ja auringonnousu (ensimmäisen kerran Suomessa)

Neljäs sinfonia oli kantaesityksessään 3.4.1911 kuulijoille edellistäkin hämmentävämpi, jopa mykistävä kokemus, ja Helsingin Sanomissa kirjoitettiin tuoreeltaan vain lyhyesti tästä ”melodiallisessa ja harmoniallisessa suhteessa kerrassaan yllättävästä teoksesta.”

Konsertin muut teokset kuitenkin otettiin myönteisesti vastaan. Aino Sibelius kohtasi sinfonian esityksen jälkeen ”vältteleviä katseita, päänpudistuksia, hämillisiä tai salaisesti ironisia hymyjä”, ja säveltäjä itse muisteli kantaesityksen tunnelmia Jussi Jalakselle yli 30 vuotta myöhemmin: ”Kun I kerran esitin IV sinfoniani, ei tullut ainoatakaan aploodia, eikä kukaan tullut kiittämään. Ainoastaan Eero Järnefelt, jolle se on omistettu, tuli ja sanoi, ’Nyt lähdetään Seurahuoneelle’.”

Teksti: Timo Virtanen
Kuva: HKO:n arkisto