Muoto ekspressionismissa
Muoto ekspressionismissa
Muoto typistyi aforistisen lyhyeksi vastalauseena romantiikan massiivisuudelle. Haluttiin sanoa mahdollisimman vähällä mahdollisimman paljon.
“Ajatelkaa, mitä pidättyväisyyttä vaaditaan ilmaistakseen itsensä niin lyhyesti. Joka katse voidaan laajentaa runoksi, joka huokaus romaaniksi. Mutta ilmaista kokonainen romaani yhdellä eleellä, ilo yhdellä sisäänhenkäyksellä – sellaista tiivistämistä voi ilmetä vain, kun puuttuu vastaava määrä omahyväisyyttä.” -Arnold Schönberg kuultuaan Anton Webernin 6 Bagatellia op. 9 (1913), jonka kesto on vain 3’30’’