Musiikkia pähkinänkuoressa

Musiikkia pähkinänkuoressa

Tervetuloa Opi kuuntelemaan klassista! -kokonaisuuden ensimmäiseen osioon! Musiikki kuulostaa erilaiselta eri aikakausina. Tässä osiossa kurkistetaan eri aikakausien tyypillisiin piirteisiin. Tutustu musiikkiesimerkkeihin, säveltäjiin ja soittimiin.
Musiikin aikakaudet

Valitse aikakausi, josta haluat tietää lisää. Suosittelemme aikakausien läpikäymistä kronologisessa järjestyksessä - näin selviää, kuinka mennyt vaikuttaa uuteen!

  • Renessanssi
    Palestrina - O magnum mysterium
    Giovanni Pierluigi da Palestrina - O magnum mysterium
    Lumen valo, vocal ensemble.
    Sigillum 2010.
    1400-1600

    Renessanssi

  • Barokki
    Helsingin barokkiorkesteri: Johan Agrell: Sinfonia A-duuri. Aeolus.
    1600-1750

    Barokki

  • Klassismi
    Ludwig van Beethoven - Symphony No. 5 - 1. Allegro con brio
    Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5
    Wiener Philharmoniker. Simon Rattle, kapellimestari.
    EMI Classics 2003.
    1750-1820

    Klassismi

  • Romantiikka
    Jean Sibelius: Sinfonia nro 1
    Jean Sibelius: Sinfonia nro 1
    Helsingin kaupunginorkesteri. Leif Segerstam, kapellimestari.
    Ondine 2002.
    1820-1910

    Romantiikka

  • Impressionismi
    Claude Debussy: La mer
    Claude Debussy: La mer - Osa 2 Jeux de vagues.
    Berliner Philharmoniker. Simon Rattle, kapellimestari.
    EMI 2005.
    1890-1920

    Impressionismi

  • Ekspressionismi
    Arnold Schönberg: Herzgewächse
    Arnold Schönberg: Herzgewächse op. 20 (1911)
    Anu Komsi, sopraano. Reija Bister, harppu. Emil Holmström, harmoni. Ilmo Ranta, celesta.
    Alba Records 2011.
    1910-1930

    Ekspressionismi

  • Nykyaika
    Einojuhani Rautavaara - Angel of Light - 1. Tranquillo
    Einojuhani Rautavaara: Sinfonia nro 7 "Angel of Light"
    Helsingin kaupunginorkesteri. Leif Segerstam, kapellimestari.
    Ondine 1996.

    Nykyaika

Musiikin elementit
Musiikkia voi tarkastella erilaisten elementtien kautta. Musiikissa ne ovat rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka. Tutustu elementteihin tässä. Myöhemmin vertailemme musiikkia eri aikakausilla näiden elementtien kautta.

Rytmi

Rytmi on osa jokapäiväistä elämäämme. Puhumme ihmisen rytmitajusta. Viikolla tai keholla on oma rytminsä kuten myös vuorokaudella, tanssissa tai elintoiminnoissa. Rytmi on usein se, mikä saa meidät jammailemaan musiikin mukana.

Melodia

Melodia saattaa soida korvassa itsepintaisesti koko päivän. Melodia on useimmiten se, mitä hyräilemme tutuista lauluista tai mikä saa meidät palaamaan merkityksellisiin hetkiin.

Harmonia

Harmonia symboloi asioiden välistä sopusointua ja rauhaa. Musiikissa harmonia on se pohja, jonka kuulemme säestyksenä melodialle. Harmonia voi olla myös ristiriitainen ja jännitteinen. Usein harmonia luo jännitteitä ja purkautuu palkitsevalla tavalla.

Muoto

Arki on täynnä muotoja ja rakenteita. Tunnistamme helposti kengän, kukkavaasin tai tuolin muodon perusteella. Jos kuulemme sanan koulu, tiedämme millaisesta rakennuksesta on kyse. Samalla tavoin sävellyksillä on oma muotonsa ja rakenteensa.

Sointiväri

Silmät ovat tottuneet tarkastelemaan värejä. Taivas aamulla on erilainen kuin keskipäivällä. Ihmisen kasvot voivat olla kalpeat, aurinkoiset tai synkät. Myös korvilla voi kuunnella värejä. Joskus musiikin keskeisin sanoma on koettaa tavoittaa mitä on kirkas, pehmeä tai tumma.

Dynamiikka

Ihminen voi olla hiljaa, kuiskata, puhua tai huutaa. Sanoman merkitys muuttuu äänenvoimakkuuden myötä. Äänenvoimakkuuden vaihtelu on musiikin merkittävimpiä ilmaisuvoimia.