Ekspressionismi
Anu Komsi, sopraano. Reija Bister, harppu. Emil Holmström, harmoni. Ilmo Ranta, celesta.
Alba Records 2011.
Poliittinen tilanne oli ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä Euroopassa kireä. Suurvallat kilpailivat teollisuuden mahdollistamista rikkauksista ja siirtomaista. Kaupungistuminen ja rahatalouteen siirtyminen olivat muuttaneet ihmisten elinympäristöä ja kulttuuria pysyvästi. Ekspressionismi syntyi ensin maalaustaiteen ilmiönä. Se oli estetiikaltaan eräänlainen romantiikan moderni jälkeläinen. Vaikka osa ajan näkemyksistä kapinoi romantiikan näkemyksiä vastaan, ekspressionismi halusi romantiikan tavoin ilmaista taiteilijan subjektiivista kokemusta tunkeutuen syvälle alitajuntaan ja tiedostamattomaan.
“Olen hyvin, hyvin paljon velkaa Mozartille; ja jos esimerkiksi opiskelee tapaani kirjoittaa jousikvartetille, ei voi epäillä etten olisi oppinut tätä suoraan Mozartilta. Ja olen ylpeä siitä!” -Arnold Schönberg
Omasta mielestään seuraavan loogisen askeleen harmonian kehitykselle teki lähes itseoppinut säveltäjä Arnold Schönberg. Hän luopui seitsemään perussäveleen perustuvasta sävelasteikosta (toonika, tonaalisuus, duuri, molli) ja loi kahteentoista säveleen perustuvan samanarvoisen sävelen sävelrivin. 12 tasavertaista säveltä loivat säveltäjille uuden maailman. Harmonian raamittamat säännöt oli keksittävä uudestaan. Ajatus sävelten tasavertaisuudesta johti ennen pitkää rationaaliseen sävelten järjestämiseen. Syntyi Wienin toinen koulukunta.