HKO & Dalia Stasevska

Pe 06/11/2020 19:00 - 20:15
Liput: 46.00-9.50 €

Esittely

Jean Sibelius vieraili Kolilla syksyllä 1909 ja kirjoitti päiväkirjaansa: ”Kolilla! Elämäni suurimpia elämyksiä. Suunnitelmia. La Montagne.” Suomalaiselta vuorelta avautuneet näkymät kypsyivät neljänneksi sinfoniaksi, jonka HKO kantaesitti säveltäjän itsensä johdolla kaksi vuotta myöhemmin. Kapellimestari Dalia Stasevskan johtama konsertti alkaa Vaughan Williamsin Fantasialla, jossa on menneiden vuosisatojen mystisiä katedraalikaikuja ja Britteinsaarten sumuista ilmaa. Klarinettimaagikko Kari Kriikun tulkinta Jukka Tiensuun Puro-konsertosta lupailee tiivistunnelmaista nyt-hetken juhlaa.  

Ralph Vaughan Williams: Tallis Fantasia

 

Ralph Vaughan Williams (1872–1958) merkitsee englantilaisille mitä Sibelius suomalaisille. Hän osasi tiivistää kansallisromanttisen idealismin pääpiirteet, jylhien nummien maalaismaisemat ja isänmaalliset merkkihetket soivaksi nostalgiaksi koskettavammin kuin kenties yksikään hänen aikalaisistaan. Hänen rakastetuimmat sävellyksensä, kuten Lark Ascending, Fantasia on Greensleeves ja alkusoitto näytelmään Wasps, kuuluvat brittien yhteiseen hengenperintöön siinä missä Sibeliuksen Finlandia, Valse Triste ja Karelia–sarja suomalaisuuteen.

 

Vaughan Williamsin ensimmäinen menestysteos Fantasia on a Theme by Thomas Tallis lienee myös hänen soitetuimpansa. Teoksen syntyaikoihin vuonna 1910 Englannissa – kuten yleisesti Euroopassa – elettiin suurta historiabuumia. Säveltäjät seikkailivat kylien, kirkkojen ja kirjastojen arkistoissa kaivelemassa englantilaisen musiikin kunnian päiviä, jotka olivat kadonneet Henry Purcellin, William Byrdin ja John Dowlandin mukana lähinnä menneisyyden muistoksi. Vaughan Williams etsi inspiraatiota tutkimalla hymnejä jopa 300 vuoden takaa – ja löysi sen. ”Mietin kyllä, haaskaanko vain aikaani”, Vaughan Williams sanoi, ”mutta tiesin, että kaksi vuotta maailman parhaiden (ja surkeimpien) melodioiden parissa opetti enemmän kuin mikään määrä sonaatteja ja fuugia.”

 

Vaughan Williams valitsi teemakseen Henrik VIII:n ja Elisabet I:n hovisäveltäjän, ”Englannin kirkkomusiikin isän” Thomas Tallisin (1505–1585) melodian Why Fum’th in Sight vuonna 1567 kootusta Englantilaisesta psalttarista. Fantasia alkaa viidellä ”taikasoinnulla” ja itse teema pääsee esille vasta siihen johdattelevien katkelmien jälkeen. Jousiorkesteri on jaettu kolmeen soittajistoon. Täysi jousisto sekä yhdeksän ja neljän jousen ryhmät muodostavat kuin urkujen eri äänikerrat tai renessanssiajan toisilleen vastailevat katedraalikuorot.

 

Jaani Länsiö

 

 

 

 

 

 

Jukka Tiensuu: Puro

 

Jukka Tiensuu (s. 1948) on Suomen säveltaiteen suurimpia vaikuttajia. Hän on valaissut tietä uudelle musiikille niin pianistina, cembalistina kuin säveltäjänä, mutta myös Musica nova Helsingin ja Viitasaaren Musiikin aika -festivaalien perustajana ja pitkäaikaisena taiteellisena johtajana. Tiensuulle on myönnetty esimerkiksi Säveltaiteen valtionpalkinto, Teosto-palkinto ja kolme Emmaa.

 

Tiensuu puhuu itsestään ja työstään harvinaisen niukalti ja mieluummin tekee kuin selittää tekemisiään. Musiikkiaan hän ei suostu kommentoimaan sanallakaan – periaate on pitänyt vuodesta 1980 – vaan tarjoaa kotisivuillaan teosesittelyksi kolmea vaihtoehtoa, joiden sisältö on täsmälleen sama vaikka sanat vaihtuvatkin.

 

”Kaikki kommentointi ennen esitystä vain kaventaa kuulijan keskittymistä, ohjaa hänen huomionsa pois niistä lukemattomista vaihtoehdoista, joilla teosta voi tulkita, ja estää häntä kokemasta musiikkia omilla ehdoillaan. Mieluummin annan jokaiselle mahdollisuuden päästää mielikuvituksensa lentämään vapaasti ja musiikin puhua puolestaan – siinä se onnistuu parhaiten, kun tekijä väistyy tieltä.”

 

Siitä lähtien, kun Puro sai kantaesityksensä vuonna 1989 Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Jukka-Pekka Sarasteen johdolla, teos on kuulunut konserttiohjelmien kiinteään kalustoon. Kantaesityksestään lähtien Puro on kulkenut Kari Kriikun bravuurina sadoissa konserteissa, ja hän on levyttänyt sen kahdesti. Kriikun mukaan Puro on soitetuin suomalainen konsertto sitten Sibeliuksen viulukonserton. 

 

Tiensuun teosnimistä olisi vaikka musiikkitieteelliseksi tutkimushankkeeksi. Mxpzkl:n, Houn, Tokkon, oddjobin ja kymmenien muiden omituisten otsikoiden kryptistä luonnetta säveltäjä ei suostu avaamaan sen enempää kuin muitakaan musiikkinsa ominaisuuksia, joten yleisön ei auta kuin antautua mielikuvituksensa armoille. Puronkaan perimmäinen merkitys ei aukea ensivilkaisulla, vaikka se onkin selvää suomea. Se voi viitata veden kovertamaan kapeaan uomaan tai flow-tilan virtailevaan tunteeseen tai italian kielen puhdasta ja kirkasta merkitsevään sanaan tai vaikka saksaksi käännettynä Bachiin, saksalaiseen säveltäjämestarien sukuun.

 

Jaani Länsiö

 

 

 

 

 

 

Jean Sibelius: Sinfonia nro 4 op. 63

 

Kolmannen sinfonian (1907) jälkeen Jean Sibelius (1865–1957) joutui tienhaaraan. Kivuliaat kurkkuleikkaukset ja niistä alkanut kuolemanpelko pitivät hänet kotona perheensä kanssa. Velkataakka painoi ensin taloutta, sitten mieltä. Sairastelunsa vuoksi hän joutui kuuntelemaan sisäistä ääntään raittiina ja savuttomana ensimmäistä kertaa ehkä vuosikausiin, mikä oli Sibeliukselle tuskallista mutta opettavaista. Tänä aikana syntyi mm. kuvaavasti nimetty Voces Intimae -kvartetto sekä orkesterilaulu Luonnotar, joissa Sibeliuksen ennen niin selvät sävellajit ja klassinen selkeys väistyivät epävakauden tieltä.

 

Syksyllä 1909 Sibelius matkusti Kolille, ja seuraavana keväänä Viipuriin ja Imatralle. Luonnosta hän etsi sisäisen äänensä rinnalle jotain pysyvää ja ikuista. Jotain, joka yhdistäisi kaiken katkeamattomana äänenä, näkyinä: pauhaava koski, humiseva metsä, kaiken ympärille kietoutuva horisontti. Kokemuksen on täytynyt vaikuttaa myös vuonna 1911 syntyneen neljännen sinfonian säveliin, vaikka Sibelius ei koskaan myöntänyt aikalaisten ja kriitikoiden saamaa vaikutelmaa sinfoniasta Karjalan ja Kolin soivana maisemakuvauksena.

 

Sinfonian alkujuuri on tritonus-intervalli. Se avaa sinfonian aiheeksi c, d, fis, e muunnettuna ja muodostaa pohjan kaikelle. Se pulpahtaa esiin heti toisen osan oboemelodiassa ja monitulkintaisen luonteensa vuoksi tehostaa osan hilpeän ja hämärän välistä heiluriliikettä. Kolmannessa osassa siitä siivilöityy hartaasti mutta vääjäämättömästi cis-molliksi tunnistettava sävellaji. Finaali päättyy – kuulijasta riippuen ­– joko totaaliseen romahdukseen tai pirteään optimismiin. Sattuvasti Sibelius käyttää sinfonian lopussa aiheita, jotka hän oli alunperin laatinut Edgar Allan Poen psyykkistä romahdusta kuvaavaan Korppi-runoon.

 

”Jokaisella uudella sinfonialla menettää ne kuulijat, jotka edellisillä on saanut”, Sibelius pohti kylmästi kohdellun kolmannen sinfoniansa jälkeen. Se oli klassinen, pelkistetty ja melko karu, kahden ensimmäisen sinfonian vastakohta – neljänteen verrattuna silti helppotajuinen ja viihdyttävä. Jos kolmas herätti kysymyksiä, neljäs jätti kuulijat tuijottamaan kohti tyhjyyttä. Ehkä Sibelius halusikin näyttää meille kuulijoille sen saman pohjattoman kuilun, johon hän oli itse juuri tuijottanut.

 

Jaani Länsiö

 

 

 

Taiteilijat

  • Dalia Stasevska

    kapellimestari

  • Kari Kriikku

    klarinetti

Ohjelma

  • 19.00
    Ralph Vaughan Williams

    Fantasia Thomas Tallisin teemasta

  • Jukka Tiensuu

    Puro, klarinetille ja orkesterille

  • 20.15
    Jean Sibelius

    Sinfonia nro 4

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Millaiset ovat turvallisuusohjeet Musiikkitalossa syksyllä 2020?
 

Syksyn turvatoimet

Lämpimästi tervetuloa Musiikkitaloon! Syksyllä meillä järjestetään monia hienoja konsertteja, ja toivomme, että saat nauttia elämyksestä ilman ylimääräistä huolta. Tästä syystä haluamme kertoa jo ennakkoon konsertin turvatoimista.

Me noudatamme Musiikkitalossa kaikkia viranomaisten ohjeistuksia. Niiden lisäksi meillä on omia tarkempia varotoimia, jotka ovat tuttuja muun muassa kaupoista ja museoista. Ohjeistamme toimintaa paikan päällä näkyvästi ja selkeästi.

Seuraavassa muutamia ohjeita, joihin toivomme sinun tutustuvan jo ennen Musiikkitaloon saapumista:

 

Älä tule Musiikkitaloon sairaana

Jääthän kotiin pienestäkin flunssaoireilusta. Olemme laajentaneet pääsylippujen palautuskäytäntöä, ja voit vaihtaa lippusi toiseen konserttiin soittamalla lipunmyyntiin vielä konserttipäivänä klo 11 mennessä. Katso tarkemmat ohjeet alta.

 

Saavu ajoissa

Turvatoimista johtuen saapuminen ja Musiikkitalossa liikkuminen voi olla tavallista hitaampaa. Varaathan siksi saapumiseen riittävästi aikaa.

 

Hengityssuojain ja suojakäsineet

Jos haluat käyttää konsertissa hengityssuojainta tai suojakäsineitä, suosittelemme ottamaan ne mukaan itse. Tarvittaessa saat ne myös maksutta info-pisteestämme lipunmyynnin vierestä.

 

Muista turvaväli

Pidäthän turvaväliä muihin asiakkaisiin. Muista tämä erityisesti jonottaessasi esimerkiksi hissiin, naulakkoon, kahvilaan tai konserttisaliin.

 

Naulakkoon jätetään vain isot kantamukset

Koronatilanteen vuoksi ulkovaatteet saa ottaa mukaan konserttisaliin, ja suosittelemmekin näin tekemään, jotta vältämme naulakon ruuhkautumisen ennen ja jälkeen konserttia. Suuret laukut on kuitenkin jätettävä naulakkoon.

Naulakko on poikkeusaikana maksuton.

 

Konserttisalissa istutaan turvavälein

Konserttisalissa istutaan siten, että jokaisen kuulijan väliin jää 1–2 metrin turvaväli. Huomioithan, että istumapaikkaa ei saa saa oma-aloitteisesti vaihtaa, vaan sinun tulee istua sillä paikalla, joka pääsylippuun on merkitty. Konserttisalista poistutaan rivi kerrallaan henkilökunnan ohjeita noudattaen.

 

Huolehdi käsihygieniasta

Käytä käsien desinfiointiautomaatteja heti sisäänkäyntien yhteydessä. Seuraa opasteita lähimmälle käsienpesupisteelle. Muista myös yskiä oikeaoppisesti hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan.

 

Tervetuloa!

Pian pääset uppoutumaan musiikkiin. Sydämellisesti tervetuloa Musiikkitaloon!

 

Konserttilipun vaihtaminen sairastapauksessa

Musiikkitalon lipunmyynti vastaanottaa peruutusilmoituksia arkisin ma–pe klo 9–11 välisenä aikana puhelimitse: 020 7070 437 (soittajahinnat alla). Ilmoitus peruutuksesta tulee tehdä puhelimitse viimeistään konserttipäivänä klo 11 mennessä.

Peruttu lippu vaihdetaan toiseen Helsingin kaupunginorkesterin konserttiin saatavuuden mukaan, jolloin myös hintakategoria voi vaihtua ilman hyvitystä. Mikäli et halua valita vaihtokonserttia heti, saat vaihdossa ns. avoimen konserttilipun, joka on voimassa vuoden. Avoin lippu tulee vaihtaa varsinaiseen konserttilippuun Musiikkitalon lipunmyynnissä lipun voimassaoloaikana.

Palvelun sujuvoittamiseksi, tutustuthan etukäteen tuleviin konsertteihimme verkkosivuillamme www.helsinginkaupunginorkesteri.fi/konsertit

 

Soittajahinnat:

Kiinteästä verkosta: 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min

Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min

Ulkomailta: tavallinen ulkomaanpuheluhinta

 

SAAPUMINEN MUSIIKKITALOON 
Lue lisää.

LÄHIN MAKSULLINEN PYSÄKÖINTIHALLI 
Q-Park Finlandia, Karamzininkatu 2, lämmitetty halli, kameravalvonta, 650 autopaikkaa, kävelytunneli Musiikkitaloon. 

KONSERTTISALI 
Helsingin kaupunginorkesteri toimii LPR-Arkkitehdit Oy:n suunnittelemassa Musiikkitalossa. Musiikkitalon konserttisalissa on käytössä kolme hintaluokkaa. Lisätietoa Musiikkitalon verkkosivuilta. 
KATSOMOKARTTA PERMANTO
KATSOMOKARTTA PARVI

RAVINTOLA 
Konserttien tarjoilut osoitteesta Restis-sovelluksesta 
tai puhelimitse numerosta 020 762 4862. 

Musiikkitalon konserttitarjoilu- ja ravintolapalveluista vastaa Restel Tapahtumaravintolat.
Tilaa konserttitarjoilut etukäteen verkkokaupasta väliajalle, ennen konserttia tai nautittavaksi vasta esityksen jälkeen, niin voit nauttia tarjoilut rauhassa omassa pöydässäsi jonottamisen sijasta.
Restelin verkkokauppa on ympäri vuorokauden, tutustu valikoimaan Restis-sovelluksessa. Tilaukset myös puhelimitse 020 762 4862, ma-pe klo 8-17 tai ravintolat.musiikkitalo@restel.fi