HKO & Saraste & Vavic - verkkokonsertti

Ke 20/01/2021 19:00 - 20:15
vapaa pääsy

Esittely

HKO Screen -verkkokonsertti Helsinki-kanavalla ja HKO Screen -mobiilisovelluksessa. Jukka-Pekka Saraste johtaa konsertin ja Anika Vavic soittaa Mozartin pianokonserton nro 21 solistina.

”Oi, käännä, käännä kulkusi, jo laaksoon kevät puhkeavi!” Robert Schumannin sinfonian alussa trumpetit puhaltavat pilvipeitteen pois kevään tieltä saksalaisen runoilijan Adolph Böttgerin runon alkusäkeiden rytmiä lainaten. Clara Schumann kuuli sinfoniassa ”pienet silmut, orvokin tuoksun, puiden hiirenkorvat ja ilmassa lentelevät linnut”. Mozartin pianokonserton ytimenä on henkeäsalpaavan kaunis hidas osa, musiikintutkija Alfred Einsteinin sanoin kuin ”täydellinen ooppera-aaria, joka on vapautettu kaikista ihmisäänen rajoituksista”.

Igor Stravinsky: Sinfonioita puhaltimille 

Vuonna 1920 ranskalainen aikakauslehti La revue musical tilasi Igor Stravinskyltä (1882–1971) sävellyksen Claude Debussyn muistolle omistettuun erikoisnumeroon. Teoksen piti mahtua yhdelle sivulle. Vaikka säveltäjien tyylit hipoivatkin vastakohtia, Stravinsky oli luonnollinen valinta. Olihan Debussy avoimesti ihaillut Stravinskyn sävellyksiä, ja toisaalta pariisilaispiirit muistivat hyvin venäläisen baletit TulilintuPetruška ja Kevätuhri. 

Ensimmäinen versio Sinfonioista puhaltimille ilmestyi vain pianopartituurina. Vuotta myöhemmin se esitettiin Lontoossa täydennettynä ja soitinnettuna. Vuonna 1933 teoksesta ilmestyi vielä kapellimestari Ernst Ansermet’n orkestroima versio, joka hyvistä pyrkimyksistä huolimatta vain lisäsi hämmennystä teoksen autenttisen esitysversion ympärillä. Selvyyden nimissä Stravinsky kirjoitti Sinfonioista vuonna 1947 virallisen laitoksen, jota nykyäänkin soitetaan. 

Sinfonioita puhaltimille on yhdistelmä venäläisiä kirkkolauluja ja uusklassismin sävyjä. Säveltäjästä ei voi erehtyä, ja silti se pysyy uskollisena teoksen alkuperäiselle tarkoitukselle, värikkäistä soinneistaan tunnetun Debussyn muiston kunnioittamiselle. Teos ei ole varsinainen 'sinfonia' termin klassisessa mielessä. Siinä ei ole vastakohtaisten teemojen, dramaattisten yhteenottojen ja suurten kaarien kehitystä, vaan sävellys palaa musiikin juurille, äänten keskinäisiin suhteisiin. Monikkomuotoinen nimi 'sinfonioita' viittaa sanan kreikankieliseen alkuperäismerkitykseen 'yhdessä soiva'. Stravinsky itse kuvaili teosta koruttomaksi rituaaliksi, joka avautuu tasalaatuisten soitinryhmien välisinä, lyhyinä rukouksina. 

 

W.A.Mozart: Pianokonsertto nro 21 C-duuri

W.A. Mozartin (1756–1791) lapsuus päättyi vasta vuonna 1781. Hän oli 25-vuotiaana muuttanut vaimoineen Wieniin, ja yhdellä kertaa riuhtaissut irti isänsä Leopoldin peukalon alta ja vakituisesta virasta Salzburgin hovimuusikkona. Isä ei silti jättänyt poikansa kaitsemista, vaan jatkoi kasvatusmetodejaan kauko-ohjaamalla Mozartia kirjeitse, aivan kuin olisi tämän manageri, mentori ja opettaja yhdessä hahmossa. Isäkin hän oli, ankara sellainen.

Talvella 1785 Leopold saapui poikansa luo Wieniin kahdeksi kuukaudeksi ja sai todistaa, että hänen unelmansa suuresta säveltäjäpojasta oli toteutunut. Mozarteilla oli kiireistä. Sävellysten kysyntä oli ylittää tarjonnan, iltajuhlat venyivät aamutunneille, tuntemattomia ja puolituttuja tuli vierailuille päivittäin. Tuolloin Mozartin päätulonlähteeksi vakiintuivat pianokonsertot, joiden panos-tuotos -suhde oli ylittämätön. Vuosina 1784–1786 Mozart sävelsikin tusinan verran konserttoja. Leopoldin vierailun aikana syntyi myös C-duuri pianokonsertto. Mozart uskoi sen isänsä kopioitavaksi esityskuntoon, jottei se leviäisi väärin käsiin ja kollegojen varastettavaksi. Miesten välit lähenivät, mutta tuskin korjaantuivat. Kun Leopold lähti Wienistä huhtikuussa, hän näki poikansa viimeisen kerran. 

On arveltu, että Mozart purki katkeruuttaan vain viisi kuukautta isänsä kuoleman jälkeen esitetyssä oopperassa Don Giovanni (1787). Siinä nuori hulivili murhaa kärttyisän vanhuksen, joka palaa lopussa kostamaan. Ehkä tätäkin taustaa vasten illan solisti Anika Vavic on teettänyt säveltäjä Kalevi Aholla konserttoon uudet soolokadenssit Don Giovannin teemoista.

Kolmiosainen konsertto alkaa vaivihkaisella marssilla, johon piano ui kuin takaportista sisään. Tunnelmat käyvät kevyen ja raskaan ääripäissä. Hidas osa Andante on elokuvien kautta noussut Mozartin tunnetuimpiin kuuluvaksi sävelmäksi. Ohjaaja Bo Widerberg käytti sitä elokuvassaan Elvira Madigan (1967), ja Bond-pahis Karl Stromberg soittaa sitä vedenalaisessa tukikohdassaan elokuvassa Rakastettuni (1977). Sen keinahtelua on käytetty myös Ruotsissa Halmstadtin naistenklinikalla luonnonmukaisena synnytyskipulääkkeenä. Finaali sen sijaan on Mozartille tyypilliseen tapaan leikkisä, estotonta taituruutta esittelevä rondo.

 

Robert Schumannin: Sinfonia nro 1

Robert Schumannin (1810–1856) työskentelyä on kuvattu kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön riivaamaksi. Vimman iskiessä hän oli voimiensa tunnossa, mutta toistuvat masennuskaudet hidastivat menoa. Säveltäjänuransa ensimmäiset kymmenen vuotta Schumann teki musiikkia yksinomaan pianistinuransa kantimiksi, mutta pilattuaan kätensä liialla harjoittelulla ja (diagnosoimattomalla) syfiliksellä hän joutui keksimään uusia kanavia luovuutensa purkamiseksi – vimmaisesti. Pelkästään vuonna 1840 syntyi yhteensä 138 liediä pianolle ja lauluäänelle. 

Vuonna 1841 oli orkesterimusiikin vuoro. Heti tammikuussa Schumann luonnosteli sinfonian nro 1 B-duurissa lisänimeltään Kevät, mihin kului kolmisen päivää. Soitintamiseen kului kolme viikkoa – olihan se hänen ensimmäinen orkesteriteoksensa. Kantaesityksen Leipzigissa johti Felix Mendelssohn maaliskuun 31. päivänä yleisön suureksi riemuksi. Heti perään Schumann sävelsi sinfoniaksi tarkoitetun Alkusoiton, Scherzon ja Finaalin, pianokonserton varhaisversion ja vielä yhden orkesteriteoksen, jonka floppaamisen seurauksena Schumann päätti siirtyä tyystin kamarimusiikin pariin, jälleen kokonaiseksi vuodeksi.

Sinfonian lisänimeä on selitetty sekä teoksen syntyajankohdalla ja oletetulla inspiraatiolla. Alunperin Schumann nimesi sen osat kuvailevilla otsikoilla, mutta poisti kaikki ohjelmalliset vihjeet ennen kantaesitystä. Kirjeessään kapellimestari Wilhelm Taubertille Schumann neuvoi puhaltamaan teokseen kevään odotuksen tunnelmaa, ja erityisesti sen trumpettiavaukseen hän toivoi heräämisen henkeä, mutta myönsi, että keväinen tunnelma on herännyt vasta sinfonian tultua valmiiksi. Tästä huolimatta teoksen johdantoa on sovitettu Adolf Böttgerin Kevätrunon tunnelmiin.

Neljäosainen sinfonia alkaa Schumannille tyypillisellä motto-aiheella, jonka muunnokset pitävät teoksen yhtenäisenä tavalla tai toisella alusta loppuun. “Keväinen” johdanto kasvaa energiseksi osaksi Allegro. Toinen osa Larghetto ja kolmas osa Scherzo soitetaan tauotta yhteen. Finaali leikittelee majesteettisen ja vitsikkään, kenties jopa maanisen välillä kääntyen toistuvasti teemaan, joka on peräisin Schumannin kolme vuotta aiemmin syntyneestä pianosarjasta Kreisleriana.

Jaani Länsiö

 

 

Taiteilijat

  • Jukka-Pekka Saraste

    kapellimestari

  • Anika Vavic

    piano

Ohjelma

  • 19.00
    Igor Stravinsky

    Sinfonioita puhaltimille (1947)

  • Wolfgang Amadeus Mozart

    Pianokonsertto nro 21

  • 20.15
    Robert Schumann

    Sinfonia nro 1 "Kevät"

Usein kysyttyä

Voinko ottaa orkesterista valokuvia?

Voit ottaa kuvia ennen konserttia ja konsertin jälkeen. Konsertin ajan toivomme sinun rentoutuvan kuuntelemaan soittoamme. Näin takaat työrauhan meille ja rauhallisen konserttielämyksen muille kuulijoille.

Kuinka pukeudun konserttiin?

Pukeudu niin, että viihdyt. Pukukoodi on vain orkesterilla.

Millaiset ovat turvallisuusohjeet Musiikkitalossa syksyllä 2020?
 

Syksyn turvatoimet

Lämpimästi tervetuloa Musiikkitaloon! Syksyllä meillä järjestetään monia hienoja konsertteja, ja toivomme, että saat nauttia elämyksestä ilman ylimääräistä huolta. Tästä syystä haluamme kertoa jo ennakkoon konsertin turvatoimista.

Me noudatamme Musiikkitalossa kaikkia viranomaisten ohjeistuksia. Niiden lisäksi meillä on omia tarkempia varotoimia, jotka ovat tuttuja muun muassa kaupoista ja museoista. Ohjeistamme toimintaa paikan päällä näkyvästi ja selkeästi.

Seuraavassa muutamia ohjeita, joihin toivomme sinun tutustuvan jo ennen Musiikkitaloon saapumista:

 

Älä tule Musiikkitaloon sairaana

Jääthän kotiin pienestäkin flunssaoireilusta. Olemme laajentaneet pääsylippujen palautuskäytäntöä, ja voit vaihtaa lippusi toiseen konserttiin soittamalla lipunmyyntiin vielä konserttipäivänä klo 11 mennessä. Katso tarkemmat ohjeet alta.

 

Saavu ajoissa

Turvatoimista johtuen saapuminen ja Musiikkitalossa liikkuminen voi olla tavallista hitaampaa. Varaathan siksi saapumiseen riittävästi aikaa.

 

Hengityssuojain ja suojakäsineet

Jos haluat käyttää konsertissa hengityssuojainta tai suojakäsineitä, suosittelemme ottamaan ne mukaan itse. Tarvittaessa saat ne myös maksutta info-pisteestämme lipunmyynnin vierestä.

 

Muista turvaväli

Pidäthän turvaväliä muihin asiakkaisiin. Muista tämä erityisesti jonottaessasi esimerkiksi hissiin, naulakkoon, kahvilaan tai konserttisaliin.

 

Naulakkoon jätetään vain isot kantamukset

Koronatilanteen vuoksi ulkovaatteet saa ottaa mukaan konserttisaliin, ja suosittelemmekin näin tekemään, jotta vältämme naulakon ruuhkautumisen ennen ja jälkeen konserttia. Suuret laukut on kuitenkin jätettävä naulakkoon.

Naulakko on poikkeusaikana maksuton.

 

Konserttisalissa istutaan turvavälein

Konserttisalissa istutaan siten, että jokaisen kuulijan väliin jää 1–2 metrin turvaväli. Huomioithan, että istumapaikkaa ei saa saa oma-aloitteisesti vaihtaa, vaan sinun tulee istua sillä paikalla, joka pääsylippuun on merkitty. Konserttisalista poistutaan rivi kerrallaan henkilökunnan ohjeita noudattaen.

 

Huolehdi käsihygieniasta

Käytä käsien desinfiointiautomaatteja heti sisäänkäyntien yhteydessä. Seuraa opasteita lähimmälle käsienpesupisteelle. Muista myös yskiä oikeaoppisesti hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan.

 

Tervetuloa!

Pian pääset uppoutumaan musiikkiin. Sydämellisesti tervetuloa Musiikkitaloon!

 

Konserttilipun vaihtaminen sairastapauksessa

Musiikkitalon lipunmyynti vastaanottaa peruutusilmoituksia arkisin ma–pe klo 9–11 välisenä aikana puhelimitse: 020 7070 437 (soittajahinnat alla). Ilmoitus peruutuksesta tulee tehdä puhelimitse viimeistään konserttipäivänä klo 11 mennessä.

Peruttu lippu vaihdetaan toiseen Helsingin kaupunginorkesterin konserttiin saatavuuden mukaan, jolloin myös hintakategoria voi vaihtua ilman hyvitystä. Mikäli et halua valita vaihtokonserttia heti, saat vaihdossa ns. avoimen konserttilipun, joka on voimassa vuoden. Avoin lippu tulee vaihtaa varsinaiseen konserttilippuun Musiikkitalon lipunmyynnissä lipun voimassaoloaikana.

Palvelun sujuvoittamiseksi, tutustuthan etukäteen tuleviin konsertteihimme verkkosivuillamme www.helsinginkaupunginorkesteri.fi/konsertit

 

Soittajahinnat:

Kiinteästä verkosta: 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min

Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min

Ulkomailta: tavallinen ulkomaanpuheluhinta

 

SAAPUMINEN MUSIIKKITALOON 
Lue lisää.

LÄHIN MAKSULLINEN PYSÄKÖINTIHALLI 
Q-Park Finlandia, Karamzininkatu 2, lämmitetty halli, kameravalvonta, 650 autopaikkaa, kävelytunneli Musiikkitaloon. 

KONSERTTISALI 
Helsingin kaupunginorkesteri toimii LPR-Arkkitehdit Oy:n suunnittelemassa Musiikkitalossa. Musiikkitalon konserttisalissa on käytössä kolme hintaluokkaa. Lisätietoa Musiikkitalon verkkosivuilta. 
KATSOMOKARTTA PERMANTO
KATSOMOKARTTA PARVI

RAVINTOLA 
Konserttien tarjoilut osoitteesta Restis-sovelluksesta 
tai puhelimitse numerosta 020 762 4862. 

Musiikkitalon konserttitarjoilu- ja ravintolapalveluista vastaa Restel Tapahtumaravintolat.
Tilaa konserttitarjoilut etukäteen verkkokaupasta väliajalle, ennen konserttia tai nautittavaksi vasta esityksen jälkeen, niin voit nauttia tarjoilut rauhassa omassa pöydässäsi jonottamisen sijasta.
Restelin verkkokauppa on ympäri vuorokauden, tutustu valikoimaan Restis-sovelluksessa. Tilaukset myös puhelimitse 020 762 4862, ma-pe klo 8-17 tai ravintolat.musiikkitalo@restel.fi