HSO - Saraste & Vavic - webbkonsert

Ons 20/01/2021 19:00 - 20:15
fritt inträde

Presentation

“O, vänd dig om på din färd, våren blomstrar i dalen!” I början av Robert Schumanns symfoni blåser trumpeterna bort molnen från vårens väg och lånar de första radernas rytm i den tyska poeten Adolp Böttgers dikt Clara Schumann hörde i symfonin “små knoppar, doften av violer, grönskande träd och fåglarna flygande i luften”. Kärnan i Mozarts pianokonsert är den hisnande vackra långsamma delen, som i musikforskaren Alfred Einsteins ord är som ”en perfekt opera-aria som är befriad från människoröstens alla begränsningar”. 

Igor Stravinsky: Sinfonioita puhaltimille 

Vuonna 1920 ranskalainen aikakauslehti La revue musical tilasi Igor Stravinskyltä (1882–1971) sävellyksen Claude Debussyn muistolle omistettuun erikoisnumeroon. Teoksen piti mahtua yhdelle sivulle. Vaikka säveltäjien tyylit hipoivatkin vastakohtia, Stravinsky oli luonnollinen valinta. Olihan Debussy avoimesti ihaillut Stravinskyn sävellyksiä, ja toisaalta pariisilaispiirit muistivat hyvin venäläisen baletit TulilintuPetruška ja Kevätuhri. 

Ensimmäinen versio Sinfonioista puhaltimille ilmestyi vain pianopartituurina. Vuotta myöhemmin se esitettiin Lontoossa täydennettynä ja soitinnettuna. Vuonna 1933 teoksesta ilmestyi vielä kapellimestari Ernst Ansermet’n orkestroima versio, joka hyvistä pyrkimyksistä huolimatta vain lisäsi hämmennystä teoksen autenttisen esitysversion ympärillä. Selvyyden nimissä Stravinsky kirjoitti Sinfonioista vuonna 1947 virallisen laitoksen, jota nykyäänkin soitetaan. 

Sinfonioita puhaltimille on yhdistelmä venäläisiä kirkkolauluja ja uusklassismin sävyjä. Säveltäjästä ei voi erehtyä, ja silti se pysyy uskollisena teoksen alkuperäiselle tarkoitukselle, värikkäistä soinneistaan tunnetun Debussyn muiston kunnioittamiselle. Teos ei ole varsinainen 'sinfonia' termin klassisessa mielessä. Siinä ei ole vastakohtaisten teemojen, dramaattisten yhteenottojen ja suurten kaarien kehitystä, vaan sävellys palaa musiikin juurille, äänten keskinäisiin suhteisiin. Monikkomuotoinen nimi 'sinfonioita' viittaa sanan kreikankieliseen alkuperäismerkitykseen 'yhdessä soiva'. Stravinsky itse kuvaili teosta koruttomaksi rituaaliksi, joka avautuu tasalaatuisten soitinryhmien välisinä, lyhyinä rukouksina. 

 

W.A.Mozart: Pianokonsertto nro 21 C-duuri

W.A. Mozartin (1756–1791) lapsuus päättyi vasta vuonna 1781. Hän oli 25-vuotiaana muuttanut vaimoineen Wieniin, ja yhdellä kertaa riuhtaissut irti isänsä Leopoldin peukalon alta ja vakituisesta virasta Salzburgin hovimuusikkona. Isä ei silti jättänyt poikansa kaitsemista, vaan jatkoi kasvatusmetodejaan kauko-ohjaamalla Mozartia kirjeitse, aivan kuin olisi tämän manageri, mentori ja opettaja yhdessä hahmossa. Isäkin hän oli, ankara sellainen.

Talvella 1785 Leopold saapui poikansa luo Wieniin kahdeksi kuukaudeksi ja sai todistaa, että hänen unelmansa suuresta säveltäjäpojasta oli toteutunut. Mozarteilla oli kiireistä. Sävellysten kysyntä oli ylittää tarjonnan, iltajuhlat venyivät aamutunneille, tuntemattomia ja puolituttuja tuli vierailuille päivittäin. Tuolloin Mozartin päätulonlähteeksi vakiintuivat pianokonsertot, joiden panos-tuotos -suhde oli ylittämätön. Vuosina 1784–1786 Mozart sävelsikin tusinan verran konserttoja. Leopoldin vierailun aikana syntyi myös C-duuri pianokonsertto. Mozart uskoi sen isänsä kopioitavaksi esityskuntoon, jottei se leviäisi väärin käsiin ja kollegojen varastettavaksi. Miesten välit lähenivät, mutta tuskin korjaantuivat. Kun Leopold lähti Wienistä huhtikuussa, hän näki poikansa viimeisen kerran. 

On arveltu, että Mozart purki katkeruuttaan vain viisi kuukautta isänsä kuoleman jälkeen esitetyssä oopperassa Don Giovanni (1787). Siinä nuori hulivili murhaa kärttyisän vanhuksen, joka palaa lopussa kostamaan. Ehkä tätäkin taustaa vasten illan solisti Anika Vavic on teettänyt säveltäjä Kalevi Aholla konserttoon uudet soolokadenssit Don Giovannin teemoista.

Kolmiosainen konsertto alkaa vaivihkaisella marssilla, johon piano ui kuin takaportista sisään. Tunnelmat käyvät kevyen ja raskaan ääripäissä. Hidas osa Andante on elokuvien kautta noussut Mozartin tunnetuimpiin kuuluvaksi sävelmäksi. Ohjaaja Bo Widerberg käytti sitä elokuvassaan Elvira Madigan (1967), ja Bond-pahis Karl Stromberg soittaa sitä vedenalaisessa tukikohdassaan elokuvassa Rakastettuni (1977). Sen keinahtelua on käytetty myös Ruotsissa Halmstadtin naistenklinikalla luonnonmukaisena synnytyskipulääkkeenä. Finaali sen sijaan on Mozartille tyypilliseen tapaan leikkisä, estotonta taituruutta esittelevä rondo.

 

Robert Schumannin: Sinfonia nro 1

Robert Schumannin (1810–1856) työskentelyä on kuvattu kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön riivaamaksi. Vimman iskiessä hän oli voimiensa tunnossa, mutta toistuvat masennuskaudet hidastivat menoa. Säveltäjänuransa ensimmäiset kymmenen vuotta Schumann teki musiikkia yksinomaan pianistinuransa kantimiksi, mutta pilattuaan kätensä liialla harjoittelulla ja (diagnosoimattomalla) syfiliksellä hän joutui keksimään uusia kanavia luovuutensa purkamiseksi – vimmaisesti. Pelkästään vuonna 1840 syntyi yhteensä 138 liediä pianolle ja lauluäänelle. 

Vuonna 1841 oli orkesterimusiikin vuoro. Heti tammikuussa Schumann luonnosteli sinfonian nro 1 B-duurissa lisänimeltään Kevät, mihin kului kolmisen päivää. Soitintamiseen kului kolme viikkoa – olihan se hänen ensimmäinen orkesteriteoksensa. Kantaesityksen Leipzigissa johti Felix Mendelssohn maaliskuun 31. päivänä yleisön suureksi riemuksi. Heti perään Schumann sävelsi sinfoniaksi tarkoitetun Alkusoiton, Scherzon ja Finaalin, pianokonserton varhaisversion ja vielä yhden orkesteriteoksen, jonka floppaamisen seurauksena Schumann päätti siirtyä tyystin kamarimusiikin pariin, jälleen kokonaiseksi vuodeksi.

Sinfonian lisänimeä on selitetty sekä teoksen syntyajankohdalla ja oletetulla inspiraatiolla. Alunperin Schumann nimesi sen osat kuvailevilla otsikoilla, mutta poisti kaikki ohjelmalliset vihjeet ennen kantaesitystä. Kirjeessään kapellimestari Wilhelm Taubertille Schumann neuvoi puhaltamaan teokseen kevään odotuksen tunnelmaa, ja erityisesti sen trumpettiavaukseen hän toivoi heräämisen henkeä, mutta myönsi, että keväinen tunnelma on herännyt vasta sinfonian tultua valmiiksi. Tästä huolimatta teoksen johdantoa on sovitettu Adolf Böttgerin Kevätrunon tunnelmiin.

Neljäosainen sinfonia alkaa Schumannille tyypillisellä motto-aiheella, jonka muunnokset pitävät teoksen yhtenäisenä tavalla tai toisella alusta loppuun. “Keväinen” johdanto kasvaa energiseksi osaksi Allegro. Toinen osa Larghetto ja kolmas osa Scherzo soitetaan tauotta yhteen. Finaali leikittelee majesteettisen ja vitsikkään, kenties jopa maanisen välillä kääntyen toistuvasti teemaan, joka on peräisin Schumannin kolme vuotta aiemmin syntyneestä pianosarjasta Kreisleriana.

Jaani Länsiö

 

 

Konstnärer

  • Jukka-Pekka Saraste

    dirigent

  • Anika Vavic

    piano

Program

  • 19.00
    Igor Stravinsky

    Symfonier för blåsare (1947)

  • Wolfgang Amadeus Mozart

    Pianokonsertto nro 21

  • 20.15
    Robert Schumann

    Symfoni nr 1 "Vårsymfonin"

Ofta frågat

Kan jag fotografera orkestern?

Du får ta bilder före konserten och efter konserten. Då konserten pågår önskar vi dock att du lyssnar på musiken. På så sätt garanterar du musikerna arbetsfrid och stör inte heller de övriga konsertbesökarna.

Måste jag klä upp mig då jag kommer på konsert?

Endast orkestern har dräktkod. Du får klä dig så att du trivs bäst.

Jag har ett säsongkort men kan inte komma på konsert, vad göra?

Biljetten kan skänkas åt en vän, eller ges i gåva åt en musikstuderande genom att senast kl. 15 under konsertdagen ringa tel. 09 3102 2700 eller sända mail till helsinki.philharmonic@hel.fi.