Gülistan Ensemble ja HKO:n soittajat esittävät Osmanien valtakunnan aikakaudella säveltäneiden naisten teoksia 1600-luvulta alkaen. Konsertin jälkeen muusikot keskustelevat musiikintutkija Nuppu Koivisto-Kaasikin johdolla.
Turkkilainen Gülistan Ensemble on osmaniaikakauden naissäveltäjien tuotantoon erikoistunut laulu- ja soitinyhtye. Gülistan merkitsee ruusutarhaa. Lähi-idän kirjallisuudelle ominaiset rakkaustarinoiden vertauskuvat ruusu ja satakieli ovat mukana lähes kaikessa lyriikassa, jonka pohjalta on tehty musiikkia. Perinteisessä osmanimusiikissa runot edustavat ruusutarhaa ja musiikki satakielen liverrystä.
Turkin klassisen musiikin on sanottu juontavan juurensa Osmanien valtakunnan (1299–1923) kulttuuriseen perintöön. Vuosisatojen saatossa paljon teoksia ja tekijöitä on päässyt unohtumaan, ja samalla myös naissäveltäjiä on jäänyt tuntemattomiksi. Osmaniaikakauden sävellyksiä on voitu välittää jälkipolville muutenkin kuin pelkästään muistinvaraisesti vasta 1700-luvun lopusta alkaen kirjallisten merkitsemisjärjestelmien kehityttyä. Samalla teoksia on saatu siirrettyä länsimaiselle notaatiolle eli nuottikirjoitukselle.
Osmanikulttuuri ammensi vaikutteita Bysantista ja muista itäisistä valtakunnista. Kulttuuriperintö tiivistyi ja hioutui imperiumin pääkaupungissa Istanbulissa. Lupaavimmat soittajat ja säveltäjät opiskelivat aikakauden arvostetuimman oppilaitoksen Enderunin taidekoulun konservatoriossa. Istanbulin palatsikoulunakin tunnetussa Enderunissa opetus oli pitkälti räätälöity palvelemaan osmani-imperiumin ja viime kädessä myös sulttanihovin tarpeita aina virkamiehistä muusikoihin.
Palatsissa musiikki oli osa hoviväen elämää. Mestarien opastuksella palveluskunta ja perhepiiri, niin miehet kuin naisetkin, harjaannutettiin hallitsemaan tietyt soittimet ja ohjelmistot. Sulttaanien äitien, vaimojen ja tytärten lisäksi koulutuksen piirissä olivat palvelijat. Yksi hovin tunnetuimpia naissäveltäjiä on tanbur-pitkäkaulaluuttua soittanut Reftar Kalfa, jonka nimessä kalfa viittaa arvoon palveluskunnassa. Reftarin tiedetään eläneen sulttaani Mehmed IV:n aikaan 1600-luvulla. Merkittäviin naissäveltäjiin kuuluu myös tanburisti Dilhayat Kalfa (s. 1737). Dilhayat vaikutti niin kutsutun tulppaanikauden kulttuurisen sadonkorjuun ajalla, ja hänen satoja sävellyksiään on säilynyt nykypäiviin saakka. Tulppaanikautta (1718–1730) on luonnehdittu osmanien renessanssiksi. Nimensä kausi sai tärkeän vientituotteen, tulppaanin, kasvattamisesta. Ajanjaksoa leimaavat osmani-imperiumin ja länsimaisen kulttuurin keskinäinen kiinnostus, joka musiikillisesti näyttäytyi hovin, ylimystön ja muun eliitin kokoontumisissa.
Myöhempien vuosien naissäveltäjien teokset ovat esimerkkejä klassisen osmanimusiikin kehittymisestä. Palatsissa naiset jäljittelivät eurooppalaisten hovien pukeutumis- ja elämäntapoja. Pianonsoiton lisäksi he tosin opiskelivat orientaalista musiikkia. Sulttaani Abd-ul-Hamid II:n tyttären Münire Hanımin hovineito Leylâ Hanım (1850–1936) otti pianotunteja mademoiselle Romanolta, palatsin pianistilta. Samalla Leylâ opiskeli turkkilaista makam-asteikkojärjestelmää Nikoğos ja Asdik Agan johdolla. Leylân aikalainen Kevser Hanım soitti pianoa ja viulua ja on tullut tunnetuksi Nihavend Longa -sävellyksestään. Teos edustaa itämaisen ja länsimaisen musiikin vuorovaikutusta. Tuoreempia naissäveltäjiä ovat muun muassa Tanburi Cemil Beyn oppilas Faize Ergin (k.1954), Neveser Kökdeş (1904–1962) sekä Gevheri Osmanoğlu (k. 1980), jonka isoisä oli sulttaani Abd-ul-Aziz.
Gülistan Ensemble esittää Istanbulissa toimineiden naisten teoksia 1600-luvulta alkaen.
Horisontti-konserttisarja toteutetaan orkesterin ja MiklagardArtsin yhteistyönä, ja sarjan ohjelmiston on kuratoinut Ceyda Berk-Söderblom.
OHJELMA
I.
- Rast Peşrev by Reftar Kalfa
Prelude (instrumental) in mode Rast by Reftar Kalfa
- Rast Yürük Semai ̧(Hayal ufkunda uçan binbir renkler) by Neveser Kökdeş
Song in mode Rast by Neveser Kökdeş (A thousand colors flying towards the imaginary horizon)
- Mahur Aksak Şarki̧ (Bahar pembe beyaz olur) by Neveser Kökdeş
Song in mode Mahur by Neveser Kökdeş (Spring turns pink and white)
- Rast Saz Semaisi by Reftar Kalfa
Prelude (instrumental) in mode Rast by Reftar Kalfa
II.
- Müstear Curcuna Şarkı (Sanma seni unutur bu gönül) by Neveser Kökdeş
Song in mode Müstear by Neveser Kökdeş (Don't think that this heart will forget you even if the years go by)
- Evcârâ Saz Semaisi by Dilhayat Kalfa
Prelude (Instrumental) in mode Evcârâ by Dilhayat Kalfa
III.
- Hicaz Peşrev by Reftar Kalfa
Prelude (Instrumental) in mode Hicaz by Reftar Kalfa
- Hicaz Ağır Aksak Şarkı (Seni Sevda çiçeğim) Lyrics by Leylâ Hanım, composed by Ibrahim Uygun
Song in mode Hicaz Lyrics by Leylâ Hanım, composition by İbrahim Uygun (You are the flower of love)
- Hicaz Saz Semai by Reftar Kalfa
Prelude (Instrumental) in mode Hicaz by Reftar Kalfa
IV.
- Hüzzam Saz Semaisi by Gevheri Osmanoğlu
Prelude (Instrumental) in mode Hüzzam by Gevheri Osmanoğlu
- Hüzzam Aksak Şarkı (Gül olsam ya sümbül olsam) by Neveser Kökdeş
Song in mode Hüzzam by Neveser Kökdeş (If I were a rose or a hyacinth)
- Hicazkâr Methal by Neveser Kökdeş
Song in mode Hicazkâr by Leylâ Hanım (I wonder where you are)
- Hicazkâr Aksak Şarkı (Nerdesin nerede acep) by Leyla Hanım
Song in mode Hicazkâr by Neveser Kökdeş (If I were your nightingale singing on the rose branch)
- Hicazkâr Düyek Şarkı (Gül dalında öten bülbülün olsam) by Neveser Kökdeş
Song in mode Hicazkâr by Neveser Kökdeş (If I were your nightingale singing on the rose branch)
- Kürdili Hicazkâr Aksak Şarkı (Bugün biz hep neşeliyiz) by Neveser Kökdeş
Song in mode Kürdili Hicazkar by Neveser Kökdeş (Today we are all joyful)
- Nev-edâ Saz Semaisi by Reftar Kalfa
Instrumental piece in mode Nev-edâ by Reftar Kalfa
V.
- Nihavend Devr-i Hindi Şarkı (Nâr-ı Aşkın sîne-i mecruhumu suzan eder) by Leylâ Hanım
Song in mode Nihavend by Leylâ Hanım (The fire of your love burns in my wounded heart)
- Nihavend Aksak Şarkı(Kız sen geldin çerkesten) by Faize Ergin
Song in mode Nihavend by Fâize Ergin (You come from Circassia, you're more beautiful than anyone else)
- Nihavend Longa by Kevser Hanım
Instrumental piece in mode Nihavend by Kevser Hanım
***************
Gül Yazici – laulu
Gül Yazici (s. 1970, Istanbul) on tullut tunnetuksi menestyksestään Turkin radio- ja televisioyhtiö TRT:n laulutaiteilijana. Yazici opiskeli Müjdat Gezen Sanat Merkezi -oppilaitoksessa. Hän on konsertoinut kotimaassaan ja ulkomailla sekä tehnyt useita levytyksiä.Yazici työskentelee TRT:n palveluksessa.
Neva Özgen – kemençe
Neva Özgen (s. 1977) toimii apulaisprofessorina Istanbulin teknillisen korkeakoulun Turkin musiikin valtionkonservatoriossa (ITÜ TMDK), josta hänellä on maisterin ja tohtorin tutkinto. Vuodesta 2009 lähtien Neva Özgen on toiminut turkkilaisen makam-musiikin ja kemençen opettajana Amsterdamin konservatorion Atlas Academy -ohjelmassa. Özgen on opettanut myös yhdysvaltalaisessa Kalifornian yliopistossa (UC Santa Cruz).
Neva Özgenin työskennellyt yhdessä monien eri kokoonpanojen kanssa. Niihin lukeutuvat muun muassa Anatolia Ensemble, Montreal Tribal Trio, Atlas Ensemble, Nederlands Blazers Ensemble, En Chordais, Nv/Elect. Voices, Constantinople, Ensemble Variances ja Hezarfen Ensemble. Hänen muita yhteistyökumppaneitaan ovat esimerkiksi Hugh Marsh, Butch Morris, Shujaat Hussain Khan, Deepak Ram, Peter Murphy, Mich Geber, Jean-Guihen Queyras, Kudsi Erguner, Frangiz Ali-Zade, Cihat Aşkın, Javanshir Guliev, Theo Loevendi, Joel Bons, Michael Ellison ja Kamran Ince.
Özgenin debyyttialbumi Legacy ilmestyi vuonna 2001 Golden Horn Recordsin julkaisemana. Hänen tuorein albuminsa, In the Footsteps of Rumi, julkaistiin vuonna 2022 Constantinople-yhtyeen kanssa.
Safinaz Rizeli – kanun
Ankaralaissyntyinen Safinaz Rizeli kävi koulunsa Istanbulissa ja opiskeli ITÜ:n konservatoriossa 1980–1991. Kanunin soittoon hän perehtyi professori Ruhi Ayangilin ja İhsan Özerin opastuksella. Safinaz Rizelin opettajia ovat olleet myös Necdet Varol, Nami Şenel, Demirhan Altuğ, Rahmi Sönmezocak ja Erol Sayan. Rizeli toimi kymmenen vuoden ajan TRT Istanbul -radion kanuninsoittajana. Hän on esiintynyt monilla albumeilla ja televisio-ohjelmissa. Rizeli on osallistunut useille kansainvälisille musiikkijuhlille ja konsertoinut eri kokoonpanojen kanssa ympäri maailmaa. Hän on esiintynyt esimerkiksi Berliinin Philharmonie-konserttitalossa. Rizeli on tehnyt yhteistyötä kuuluisien kansainvälisten ryhmien kuten The King’s Singersin, Concerto Kölnin ja Ensemble Sarbandin kanssa. ITÜ:n konservatorion opettajana Safinaz Rizeli on toiminut vuodesta 1993 lähtien.
Kudsi Erguner – ney
Kudsi Erguner kuuluu aikamme ney-huilistien tunnustettuihin kärkinimiin. Hän on jo toisen sukupolven huippusoittaja huiluopettajanaan toimineen isänsä Ulvi Ergunerin jalanjäljissä. Kudsi Erguner asuu Pariisissa, jossa hän on opiskellut musiikkitiedettä ja arkkitehtuuria. Hän työskentelee muusikkona, säveltäjänä, opettajana ja kirjailijana. Musikologina hän on paneutunut intialaiseen, pakistanistanilaiseen ja turkkilaiseen musiikkiin.
Erguner on esiintynyt konserteissa ja keskeisissä musiikkitapahtumissa ja työskennellyt tunnettujen taiteilijoiden kanssa. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat muun muassa Peter Brook, Carolyn Carlson, Robert Wilson, Maurice Béjart, Peter Gabriel, Tony Gatliff, Georges Aperghis, Alexandre Desplat, Marcus Stochausen, Nusret Fethi Ali Khan, Jordy Savall, Ensemble Lycourgous Angelopoulos, New Ensemble, Marc Minkowski, Fazil Say, Mehmet Ulusoy, Bartabas ja Sarkis.
Kudsi Erguner tunnetaan osmani- ja suufimusiikin lähettiläänä maailmalla, ja hänen projektinsa ja levytyksensä ovat saaneet kansainvälistä arvostusta. Erguner on herätellyt musiikillisia perinteitä horroksestaan ja vaikuttanut osmani- ja suufimusiikin elpymiseen Turkissa. Hän on dokumentoinut musiikkiperinteitä, tuonut niitä länsimaisen yleisön tietoisuuteen ja varmistanut niille dokumentoidun aseman eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. Erguner nimitettiin UNESCO Artist for Peace -rauhantaiteilijaksi 2016. Hänelle on myönnetty kunniatohtorin arvo turkkilaisesta Bülent Ecevit -yliopistosta vuonna 2014 sekä makedonialaisesta Skopjen audiovisuaalisten taiteiden yliopistosta vuonna 2018.
Konserttiesiintymisten ja muiden toimiensa ohella Kudsi Erguner opettaa Rotterdamin konservatoriossa (Codarts) ja ohjaa mestariluokkia venetsialaisen Giorgio Cini-säätiön vuosittaisessa Bîrûn-osmanimusiikkiseminaarissa.
