Igor Stravinskyn Kevätuhri tuo lavalle brutaalin rituaalin esihistoriallisilta ajoilta. Muinaiset heimot kokoontuvat antamaan ihmisuhrin kevään jumalille.
Kevätuhrin kuuluisa mellakaksi äitynyt ensiesitys oli vuonna 1913. Stravinskyn ennenkuulumattoman raju sävelkieli ja Vatslav Nižinskin rujo koreografia resonoivat ajan ilmapiiriä ja tapahtumia, jotka johtivat muutaman vuoden kuluttua ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen.
Konsertin ohjelman on suunnitellut orkesterin residenssisäveltäjä, islantilainen Anna Thorvaldsdottir. Säveltäjän ohjeet teostensa soittamiseen ovat kuin johdatus meditaatioon: ”Kun näet pitkän pidätellyn sävelen, ajattele sitä hauraana kukkana, jota sinun on kannettava kädessäsi ohuella köydellä kävellen. Et saa pudottaa kukkaa, etkä saa pudota itse. Tehtävän suorittamiseen vaaditaan äärimmäistä rauhallisuutta ja keskittyneisyyttä.”
Anna Thorvaldsdottir: AIŌN
Helsingin kaupunginorkesterin residenssisäveltäjä, Islannin taidemusiikin tämän hetken ykkösnimi Anna Thorvaldsdottir (s. 1977) on noussut orkesterimaailman huipulle omaleimaisella tyylillään. Hänen tavaramerkkeihinsä kuuluvat filosofiset otsikot, olevaisuutta käsittelevät aihepiirit sekä voimakkaat sointimassat ja -efektit. Thorvaldsdottirin orkesteri soi suuresti ja saa kuulijan tuntemaan itsensä pieneksi.
Göteborgin ja Islannin sinfoniaorkestereiden tilaama AIŌN on Thorvaldsdottirin laajin teos, nelikymmenminuuttinen matka ajan ulottuvuuksiin. Se hahmottelee käsitteellisen tilan, jossa ajan halki voi liikkua täydellisessä vapaudessa – yhtäaikaisesti eteen ja taakse, kaikista kulmista samalla silmäyksellä tarkastellen.
”Tämä vertaus liittyy useisiin teosta taustoittaviin ajatuksiin”, Thorvaldsdottir sanoo. ”Siihen, miten suhtaudumme elämäämme, ekosysteemiin ja paikkaamme osana suurempaa kokonaisuutta, ja siihen, miten missä tahansa hetkessä olemme yhteydessä sekä menneeseen että tulevaan – emme vain oman elämämme, vaan myös sukupolvien välillä ja niiden tuolla puolen.”
Ensiosa Morphosis (Muodonmuutos) valuu ja kiertyy kohti jotain vääjäämättömästi odottavaa, tuntemattomuudessaan pelottavaa hetkeä. Transcension (Rajan ylitys) hämää pysähtyneisyydellään, jonka taustalla muutos kuitenkin jatkuu – välillä salaa, välillä ilmiselvästi. Entropia (Hajaantuminen) alkaa edellisten yhteenliittymänä, kunnes paalujuntan tavoin tömähtelevä massa jauhaa kaiken tomuksi.
Igor Stravinsky: Kevätuhri
Igor Stravinsky (1882–1971) teki läpimurtonsa Pariisin Venäläiselle baletille syntyneellä Tulilinnulla (1910). Romanttisesti soivaa kansantarua seurasi Petruška (1911) – edellistä rajumpi, kansansävelmiä vilisevä tarina hulluksi tulevasta sätkynukesta. Muinaista rituaalia kuvaava Kevätuhri (1913) huipensi kehityksen niin raakoihin sointuihin ja väkivaltaisiin purkauksiin, että kasvuvaraa ei enää ollut. Stravinsky jatkoi täysin toiseen suuntaan.
Kevätuhri oli kytenyt säveltäjän mielessä jo vuosia. ”Eräänä päivänä viimeistellessäni Tulilintua koin yllättävän näyn”, Stravinsky muisteli. ”Näin mielessäni juhlallisen pakanallisen riitin: viisaat vanhukset istuivat piirissä ja katsoivat, kun nuori tyttö tanssii itsensä hengiltä. Hänet uhrattiin kevään jumalien lepyttämiseksi.” Stravinsky syventyi uhrausperinteisiin ja palautti mieleensä vuonna 1908 säveltämänsä yksinlaulut, jotka käsittelivät neitojen keväisiä palvontamenoja.
Suurin osa Kevätuhrin melodioista perustuu kansanlauluihin, joskin Stravinsky on leikellyt ne tunnistamattomiksi. Soinnutus ja rytmitys on rohkeudessaan vallankumouksellista. Kevätuhrin musiikkiakin tunnetumpi lienee anekdootti sen katastrofaalisesta kantaesityksestä, joka päättyi mellakkaan. Tarina on tosin suurenneltu: jos katsomossa pientä epäjärjestystä koettiinkin, kyseessä oli luultavasti balettijohtaja Sergei Djagilevin masinoima markkinointitempaus. Ilman sitäkin Kevätuhri olisi noussut 1900-luvun merkittävimmäksi orkesteriteokseksi.
Jaani Länsiö
Eva Ollikainen
Eva Ollikainen on toiminut Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana vuodesta 2020 lähtien. Tätä ennen hän oli ylikapellimestarina Pohjoismaisessa kamariorkesterissa Ruotsissa (2018–2021). Kuluvalla konserttikaudella 2025–26 Ollikaisen ohjelmaan lukeutuvat ensiesiintymiset mm. Münchenin filharmonisen orkesterin, Berliinin radion sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonisen orkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin ja Japanin NHK-sinfoniaorkesterin kanssa. Vuoden 2026 maaliskuussa Islannin sinfoniaorkesteri lähtee Ollikaisen johdolla kiertueelle Eurooppaan.
Islantilaisorkesterissa Ollikaiselle on syntynyt erityinen suhde Anna Thorvaldsdottirin musiikkiin, jota kapellimestari onkin kantaesittänyt ja levyttänyt ansiokkaasti. Kesän 2025 BBC Proms -festivaalilla Ollikainen johti säveltäjän sellokonserton Before we fall eurooppalaisen kantaesityksen. Ollikaisen Proms-debyytissään (2022) johtaman Thorvaldsdottirin ARCHORAN maailmankantaesitys niitti niin ikään viljalti kehuja.
Ollikainen suoritti kapellimestariopintonsa Sibelius-Akatemiassa Leif Segerstamin ja Jorma Panulan opetuksessa ja voitti 21 vuoden iässä Jorma Panula -kapellimestarikilpailun ensimmäisen palkinnon. Tätä nykyä Ollikainen opettaa itse säännöllisesti orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemiassa ja on pitänyt mestarikursseja muun muassa Fiskars Summer Festivalilla sekä Tanskan kuninkaallisessa musiikkikonservatoriossa.
Timo Kalliokoski
