Lasikenkä löytää omistajansa ja paha saa palkkansa. Sergei Prokofjevin Tuhkimo-baletin tarina kerrotaan Dima Slobodenioukin kokoaman sarjan sävelin.
Kurpitsavaunut kiitävät, lasikenkä löytää omistajansa ja paha saa palkkansa. Sergei Prokofjevin Tuhkimo-baletin tarina kerrotaan Dima Slobodenioukin kokoaman sarjan sävelin. Trumpetisti Håkan Hardenberger astuu pelotta labyrinttiin Jörg Widmannin trumpettikonsertossa. Matka kohti paratiisia kulkee jättiläisorkesterin muhkean soinnin halki. Viiden muusikon hallinnoima lyömäsoitinvyöhyke on paitsi kuultava, myös nähtävä!
Jörg Widmann: Towards Paradise
Saksalainen Jörg Widmann (s. 1973) on yksi aikamme soitetuimmista säveltäjistä. Hänen teoksiaan ovat esittäneet ja johtaneet ympäri maailmaa sellaiset nimet kuin Anne-Sophie Mutter, Christian Tetzlaff, Yefim Bronfman, Pierre Boulez, Kent Nagano ja Simon Rattle. Widmann on tullut tunnetuksi myös taitavana klarinetistina ja kapellimestarina.
Widmannin musiikin suosion taustalla on luultavasti sekä säveltäjän kyky kirjoittaa soittimille virtuoosisesti ja idiomaattisesti että ilmaisun välittömyys. Modernismi ja perinne kulkevat luontevasti käsi kädessä. Vaikka sävelkielessä kuulee Widmannin sävellysopettajien, Hans Werner Henzen, Wilfried Hillerin ja Wolfgang Rihmin kaikuja, siinä on yhtä lailla viittauksia vaikkapa Beethoveniin, Schumannin ja Miles Davisiin.
Towards Paradise (Labyrinth VI) on syntynyt vuonna 2021 Leipzigin Gewandhaus-orkesterin ja Bostonin sinfonikkojen tilauksesta. Teos sai kantaesityksensä Leipzigissä 23.9.2021. Kaupungin Gewandhaus-orkesteria johti Andris Nelsons ja solistina oli Håkan Hardenberger. Towards Paradise on omistettu Hardenbergerille. Teos on kuudes Labyrinth-nimisessä teossarjassa. Siinä labyrinttia käytetään konkreettisena muotorakenteellisena ideana, mutta myös lähtökohtana visuaaliselle musiikkiteatterille.
Towards Paradise on Widmannin toinen konsertto trumpetille, sitä edeltää vuonna 2002 syntynyt lyhyt ja maaninen ad absurdum. Säveltäjän mukaan hänelle tuli melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin tarve säveltää uusi trumpettikonsertto. Mutta tällä kertaa siitä tulisi laaja ja lyyrinen.
Yli 35 minuuttia kestävän teoksen alussa solisti soittaa salin ulkopuolelta. Saavuttuaan konserttilavalle trumpetti hakee eri tavoin dialogia orkesterin kanssa. Widmann kertoo: ”Trumpettisolisti lähtee labyrinttiin ja matkaa erilaisten psykologisten ja tonaalisten vyöhykkeiden läpi. Matkan varrella on myös villejä, pelottavia orkesterikuiluja jotka johtavat ulos, kohti utooppisen pysähdyksen tilaa.”
Christian Holmqvist
Sergei Prokofjev: Tuhkimo, musiikkia baletista op. 87
Sergei Prokofjevin baletti Romeo ja Julia esitettiin ensi kertaa Brnossa vuonna 1938. Kaksi vuotta myöhemmin se esitettiin Moskovassa, ja siitä tuli valtava menestys. Kirov-teatteri (nykyinen Mariinski-teatteri) tilasi oitis säveltäjältä uuden baletin. Nikolai Volkov laati skenaarion, joka perustui Charles Perrault’n satuun Tuhkimosta. Prokofjev innostui aiheesta ja ryhtyi sävellystyöhön.
Vuonna 1941 syttynyt ”suuri isänmaallinen sota” pani kuitenkin projektille kapuloita rattaaseen. Sotavuosina Prokofjev keskittyi kirjoittamaan mm. pianosonaattinsa 7-8, viidennen sinfoniansa, oopperansa Sota ja rauha ja musiikin Sergei Eisensteinin elokuvaan Iivana Julma. Tietenkin hänen myös silloin tällöin oli pakko säveltää patrioottista musiikkia, kuten kantaatin Tarina tuntemattomasta pojasta ja orkesterisarjan Vuosi 1941.
Tuhkimon partituuri valmistui vuonna 1944, mutta yhdelläkään teatterilla ei ollut aikaa tai halua tuoda balettia näyttämölle. Tilanne muuttui sodan päättyessä keväällä 1945. Tuhkimo sai ensi-iltansa Moskovan Bolšoi-teatterissa saman vuoden marraskuussa. Se sai erittäin hyvän vastaanoton ja on edelleen säveltäjänsä suosituin baletti Romeon ja Julian ohella. Vuonna 1946 Prokofjeville myönnettiin ensimmäisen luokan Stalin-palkinto Tuhkimosta. Rahoilla säveltäjä osti datšan.
Prokofjev laati baletin musiikista kolme orkesterisarjaa (opus 107, opus 108 ja opus 109). Niistä suosituin on ensimmäinen. Tämän illan konsertissa esitetään kapellimestari Dima Slobodenioukin laatima sarja baletin musiikista.
Baletin tarina lienee monelle tuttu. Tuhkimo on tyttö, joka elää äitipuolensa ja kahden sisarpuolensa kanssa. Kukaan ei pidä Tuhkimoa arvossa. Hyvä haltijatar taikoo hänelle hienon mekon, jotta hän voisi osallistua tanssiaisiin. Tanssiaisissa prinssi ihastuu Tuhkimoon. Kun keskiyö koittaa, haltijattaren taika laukeaa ja Tuhkimo pakenee. Kiireessä hän pudottaa yhden lasikengistään. Prinssi kokeilee sitä kaikkien valtakunnan neitojen jalkoihin. Tuhkimo löytyy ja tarina päättyy onnellisesti.
Christian Holmqvist
Dima Slobodeniouk
Dima Slobodeniouk (s. 1975) kuuluu sukupolvensa kapellimestarien kärkikaartiin, jolle satelee kiitoksia yhtä lailla yleisöltä kuin muusikoiltakin. Slobodeniouk vierailee johtamassa New Yorkin, Berliinin ja Münchenin filharmonikkojen, Bostonin ja Lontoon sinfonikkojen, Leipzigin Gewandhaus- ja Alankomaiden Concertgebouw -orkestereiden sekä Japanin yleisradioyhtiön NHK-sinfoniaorkesterin kaltaisia maailman eturivin orkestereita, ja hän on saanut tunnustusta myös levytyksistään. Slobodeniouk toimi espanjalaisen Orquesta Sinfónica de Galician ylikapellimestarina vuosina 2013–2022 ja Sinfonia Lahden ylikapellimestarina sekä Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana vuosina 2016–2021.
Slobodenioukin taiteellisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Leif Ove Andsnes, Emanuel Ax, Khatia Buniatishvili, Seong-Jin Cho, Isabelle Faust, Kirill Gerstein, Barbara Hannigan, Håkan Hardenberger, Martin Helmchen, Alexandre Kantorow, Patricia Kopatchinskaja, Beatrice Rana, Baiba Skride, Yuja Wang ja Frank Peter Zimmermann.
Dima Slobodenioukin konserttikauden 2023–2024 kalenteriin on Helsingin kaupunginorkesterin uusintavierailun lisäksi kirjattu paluukutsut Lontoon filharmonikkojen, Wienin sinfonikkojen, Alankomaiden radion filharmonisen orkesterin, Berliinin radion sinfoniaorkesterin ja NDR Elbphilharmonie -orkesterin kapellimestariksi. Kauden kiistattomiin kohokohtiin kuuluu paluu entiselle kotikentälle eli esiintyminen Galician sinfoniaorkesterin tutulla kapellimestarinkorokkeella. Ensivierailulle Slobodenioukin ovat kutsuneet Yhdysvaltain kansallisorkesteri Washington DC:ssä, sveitsiläinen Tonhalle-orkesteri Zürichissä sekä saksalainen Baijerin valtionooppera Münchenissä.
Dima Slobodeniouk valmistui vuonna 2001 Sibelius-Akatemiasta, jossa hänen opettajinaan toimivat muun muassa ukrainalaisviulisti Olga Parkhomenko ja kapellimestarit Leif Segerstam, Jorma Panula ja Atso Almila.
Håkan Hardenberger
Trumpetisti Håkan Hardenberger (s. 1961, Malmö) näyttää, kuinka torvi soi! Nelikymmenvuotisella urallaan hän ei ainoastaan ole hakenut soittimensa äärirajoja vaan on ennättänyt myös inspiroida lukemattomia säveltäjiä ja muusikoita. Hardenberger hallitsee vaativimmatkin teokset tavalla, joka on tehnyt hänestä aikamme trumpetistien kärkinimen.
Håkan Hardenbergerin solistivierailujen säännöllisiä kohteita ovat muun muassa Berliinin ja Wienin filharmonikot, Leipzigin Gewandhaus-orkesteri, Baijerin radion sinfoniaorkesteri, Amsterdamin Kuninkaallinen Concertgebouw -orkesteri, Lontoon ja Bostonin sinfoniaorkesterit sekä Japanin radion NHK-sinfoniaorkesteri. Hardenbergerin yhteistyökumppaneihin kuuluvat esimerkiksi kapellimestarit Marin Alsop, Alan Gilbert, Daniel Harding, Ingo Metzmacher, Susanna Mälkki, Andris Nelsons, Sakari Oramo, Simon Rattle, François-Xavier Roth, Jukka-Pekka Saraste ja John Storgårds, ja häntä varten teoksiaan ovat säveltäneet ainakin Harrison Birtwistle, Brett Dean, Helen Grime, HK Gruber, Hans Werner Henze, Betsy Jolas, György Ligeti, Olga Neuwirth, Tōru Takemitsu, Mark-Anthony Turnage, Rolf Wallin ja Jörg Widmann.
Hardenbergerin konserttikauteen 2023–2024 antaa oman paratiisillisen leimansa Jörg Widmannin Towards Paradise -trumpettikonsertto. Hardenberger esiintyy solistina säveltäjän itsensä kapellimestaroidessa konserttoa Euroopassa. Lisäksi Hardenberger soittaa teoksen Britannian, Ruotsin ja Suomen kantaesitykset, joissa Lontoon sinfoniaorkesteria johtaa Daniel Harding, Tukholman kuninkaallista filharmonista orkesteria Andris Nelsons ja Helsingin kaupunginorkesteria Dima Slobodeniouk.
Hardenberger aloitti trumpetinsoiton kahdeksanvuotiaana. Hän jatkoi opintojaan myöhemmin Pariisissa ja Los Angelesissa Pierre Thibaud’n ja Thomas Stevensin ohjauksessa. Hardenberger toimii professorina Malmön musiikkikorkeakoulussa.
Violin 1 Meri Englund Pekka Kauppinen Totti Hakkarainen Eija Hartikainen Katariina Jämsä Kati Kuusava Helmi Kuusi Elina Lehto Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Júlia Mušáková Kari Olamaa Petri Päivärinne Kalinka Pirinen Elina Viitasaari
Violin 2 Kamran Omarli Teija Kivinen Teppo Ali-Mattila Heini Eklund Anna-Maria Huohvanainen Terhi Ignatius Sanna Kokko Liam Mansfield Siiri Rasta Harry Rayner Krista Rosenberg Virpi Taskila Tuuli Talvitie
Viola Torsten Tiebout Lotta Poijärvi Petteri Poijärvi Aulikki Haahti-Turunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Ulla Knuuttila Carmen Moggach Liisa Orava Mariette Reefman Markus Sallinen Hajnalka Standi-Pulakka
Cello Samuli Peltonen Tuomas Ylinen Basile Ausländer Jaani Helander Veli-Matti Iljin Ilmo Saaristo Aslihan Gencgonül Tommi Wesslund Swann Leclere Mirella Pietikäinen
Bass Ville Väätäinen Tuomo Matero Adrian Rigopulos Paul Aksman Eero Ignatius Venla Lahti Piotr Zimnik | Flute Elina Raijas Päivi Korhonen Jenny Villanen
Oboe Hannu Perttilä Jussi Jaatinen Paula Malmivaara
Clarinet Heikki Nikula Francois Lemoine Marko Portin
Bassoon Markus Tuukkanen Mikko-Pekka Svala Erkki Suomalainen
Horn Mika Paajanen Miska Miettunen Joonas Seppelin Ruben Buils Garcia
Trumpet Pasi Pirinen Mika Tuomisalo Pasqual Llopis Diago Obin Meurin
Trombone Valtteri Malmivirta Anu Fagerström Jussi Vuorinen
Tuba Sérgio Carolino
Timpani Tomi Wikström
Percussion Xavi Castelló Aràndiga Mikael Sandström Pasi Suomalainen Sampo Kuusisto Touko Leinonen Elmeri Uusikorpi
Harp Katilyne Roels Sanni Korpelainen
Keyboard Matilda Kärkkäinen |