Esittely

Outolintu-Richard, änkyttävä kaunotar Dorabella, urkuri-George ja bulldoggeineen – Edward Elgarin ystäväpiiri on ikuistettu Enigma-variaatioihin.

Merirosvous, rakkaus ja uskonto ovat Ethel Smythin psykologiseksi draamaksi tihenevän The Wreckers -oopperan ainekset. Outolintu-Richard, änkyttävä kaunotar Dorabella, katedraaliurkuri George ja hänen bulldogginsa Dan – Edward Elgarin ystäväpiiri on ikuistettu säveltäjän Enigma-variaatioihin. Mutta kenen muotokuva on 13. variaatio, jonka alkuun Elgar kirjoitti kolme arvoituksellista asteriskia?

Konsertissa ei ole väliaikaa, konsertin kesto noin tunti.


Ethel Smyth: Alkusoitto oopperaan The Wreckers

Brittiläinen Ethel Smyth (1858–1944) sävelsi niin orkesterikappaleita ja kamarimusiikkia kuin yksinlauluja ja oopperoita. Hän oli monella tavalla pioneeri. Esimerkiksi Der Wald (1899–1901) oli ensimmäinen naisen säveltämä ooppera, joka otettiin New Yorkin Metropolitanin ohjelmistoon. Tämä oli vuonna 1903. Naissäveltäjän ooppera esitettiin siellä seuraavan kerran vuonna 2016: teos oli Kaija Saariahon L’amour de loin. Smyth oli myös ensimmäinen naissäveltäjä, jolle myönnettiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan ritarikomentajan arvo.

Uraa varjosti ajalle tyypilliset ennakkoluulot naissäveltäjää kohtaan. Monelle Smythin musiikki oli ”liian maskuliinista”. Lisäksi hän oli avoimesti feministi ja aktiivi suffragettiliikkeessä. Hän kirjoitti aktivistisia esseitä, piti palopuheita, sävelsi Naisten marssin ja osallistui mielenosoituksiin. Vuonna 1912 hän istui kaksi kuukautta vankilassa heitettyään kiven brittiläisten siirtomaiden valtiosihteerin ikkunaan.

Oopperassa The Wreckers (1902–4) oli alun perin ranskankielinen libretto, mutta ensi-illassa Leipzigissä vuonna 1906 se oli käännetty saksaksi. Englanninkielinen versio sai ensi-iltansa Lontoossa kesällä 1909. Esitykset johti Thomas Beecham, josta oitis tuli säveltäjän musiikin esitaistelija. Lontoossa ooppera oli menestys, ja sitä tuli katsomaan jopa kuningas Edvard VII. Alkuperäinen ranskankielinen versio sai ensi-iltansa vasta 2022 Glyndebournin oopperajuhlilla.

Tarina on dramaattinen. Cornwallin rannikolla kyläläiset sammuttavat myrskyjen aikana majakan valon, jotta laivat joutuvat haaksirikkoon. Sitten kyläläiset tappavat merimiehet ja jakavat saaliin keskenään. Papin vaimo, Thurza, aloittaa suhteen nuoren kalastajan, Marcin kanssa. Loppukohtaus on traaginen: suhde paljastuu, ja majakanvartija Laurent tuomitsee Thurzan ja Marcin nousuveden armoille hukkumaan.

Christian Holmqvist

Edward Elgar: Enigma-muunnelmat op. 36

1890-luvun loppupuolella Edward Elgar (1857-1934) painiskeli säveltäjänuransa kanssa. Hänen musiikkinsa ei juurikaan herättänyt kiinnostusta, ja hän joutui työskentelemään opettajana ja viulistina jatkuvan rahapulan vuoksi. Eräänä lokakuun iltana vuonna 1898 Elgar palasi rättiväsyneenä kotiin ja istuutui pianon ääreen. Hän keksi teeman, ja alkoi aikansa ratoksi muunnella sitä niin, että jokainen muunnelma heijasti jotakin perheen ystävälle ominaista luonteenpiirrettä tai käytöstä: tässä Baker suuttuu ja lyö oven kiinni lähtiessään, tässä Griffith yrittää soittaa pianoa, tässä urkuri Sinclair on souturetkellä koiransa kanssa… 

Elgarin vaimo kehotti innostuneena miestään säveltämään tämän idean pohjalta. Helmikuussa 1899 valmistunut orkesteriteos Enigma-variaatiot sai kantaesityksensä Lontoossa saman vuoden kesäkuussa Hans Richterin johdolla. Vastaanotto oli suuri menestys ja merkitsi Elgarin uran käännekohtaa. Esityksen jälkeen hän muokkasi partituuria, ja teoksen lopullinen versio sai kantaesityksensä Worcesterissa syksyllä 1899.

Jokainen muunnelma on siis Elgarin jonkun ystävän muotokuva. Partituurissa tämän henkilöllisyys on ilmaistu joko lyhenteellä (esim. ”W.N.” = Winifred Norbury) tai pseudonyymillä (esim. ”Nimrod” = August Jaeger, Elgarin kustantaja). Mukana ovat myös Elgarin vaimo (”C.A.E.” = Caroline Alice Elgar) ja säveltäjä itse (”E.D.U.”= vaimon antama lempinimi Eduard). Osien otsikot ja niiden oikea tulkinta eivät silti muodosta sävellyksen todellista mysteeriä, enigmaa. Elgar rakasti sana-arvoitusten lisäksi myös musiikillisia arvoituksia. Hän ilmoitti muunnelmien teeman olevan kontrapunkti tai säestys jollekin jo olemassa olevalle, kuuluisalle melodialle. Hän ei kuitenkaan koskaan paljastanut mistä melodiasta oli kyse. Netistä voi löytää sivuja, joilla liikaa vapaa-aikaa omaavat ihmiset esittelevät teorioitaan melodian alkuperästä. 

Christian Holmqvist

Joonas Pitkänen

Joonas Pitkänen (s. 1986) on Sveitsin Baseliin asettunut suomalaiskapellimestari. Pitkänen on vuodesta 2017 alkaen toiminut Akademisches Orchester Freiburgin ylikapellimestarina Saksassa, ja 2021 lähtien hän on lisäksi johtanut sveitsiläistä Zugin kaupunginorkesteria. Baselissa Pitkänen on toinen suomalaisen konserttisarjan Feeling blue & white perustajista ja toimii sen taiteellisena johtajana. 

Musiikkiuransa sellistinä aloittanut Pitkänen suoritti solistidiplomin Thomas Demengan ohjauksessa ja valmistui Baselin musiikkiakatemiasta vuonna 2013. Kolmen vuoden kuluttua hän saattoi loppuun orkesterinjohtamisen maisteriopintonsa professori Ari Rasilaisen johdolla Saksan Würzburgin musiikkikorkeakoulussa. Samana vuonna Pitkänen kutsuttiin Sveitsin Gstaadin musiikkijuhlien kapellimestariakatemiaan, jossa hän syvensi osaamistaan Neeme Järven ja Johannes Schlaeflin opissa. Sittemmin Pitkänen on osallistunut useiden kansainvälisten orkesterinjohtajien mestarikursseille, ja hänet on valittu kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen perustaman LEAD!-säätiön nuorten artistien mentorointiohjelmaan. 

Vuonna 2023 Pitkänen voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Città de Brescia – Giancarlo Facchinetti -kapellimestarikilpailussa Italiassa, ja kansainvälisessä Grzegorz Fitelberg -kapellimestarikilpailussa Puolassa hänet palkittiin kunniamaininnalla.

Musiikkitalossa Joonas Pitkänen nähdään ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginorkesterin edessä. Alkusoittona esitettävää Smythin The Wreckers -teosta Pitkänen on kehunut varsinaiseksi jalokiveksi rohkeine sävelkulkuineen ja tummine paletteineen, ja kapellimestaridebyyttiään hän odottaa innolla. Pitkänen on kertonut HKO:lla olevan aivan erityinen sija hänen sydämessään – eikä vähiten siksi, että hänen isänsä on aikanaan soittanut orkesterin riveissä. Jousiston sointia Pitkänen pitää ainutlaatuisena ja niin poikkeuksellisen syvänä, että ”vetää todella nöyräksi johtaa kaupunginorkesteria Elgarin Enigma-muunnelmissa”.

Taiteilijat

Joonas Pitkänen
kapellimestari

Ohjelma

    13:00
    Ethel Smyth
    The Wreckers, alkusoitto
    14:00
    Edward Elgar
    Enigma-muunnelmat
Matinea
Joonas Pitkänen
Ethel Smyth
The Wreckers, alkusoitto
Edward Elgar
Enigma-muunnelmat