Jukka-Pekka Saraste ja HKO vierailevine taiteilijoineen huipentavat konserttikauden maksimalistisella Mahlerilla.
Gustav Mahlerin kolmannessa sinfoniassa kaikkea on runsaasti: soittajia, laulajia, trumpetteja, lyömäsoittimia, linnunlaulua, maalaistansseja, sotilasmarsseja, auringonpaistetta, yötunnelmaa. Myös osia on runsaasti: kokonaista kuusi!
Säveltäjä tuumailikin, että teoksen otsikoksi voisi antaa Pan sekä merkityksessä ’kaikki’ että viittauksena kreikkalaisen mytologian jumalaan, jonka erityisalaa olivat metsät, laitumet, paimenet, karja ja hedelmällisyys. Kolmas sinfonia käynnistyy kahdeksan käyrätorven fanfaarilla. Johdannon yllä leijuu kesäisen keskipäivän hautova helle vailla tuulenhenkäystä, paahteinen ilma väreilee ja värähtelee.
Gustav Mahler: Sinfonia nro 3 d-molli
Gustav Mahlerin (1860–1911) tunnetun toteamuksen mukaan sinfonian tulee sisältää koko maailma. Tämän estetiikan paras ja myös äärimmäisin ilmentymä on Mahlerin kolmas sinfonia. Se on säveltäjänsä pisin teos – n. 100 minuuttia pitkä – ja sisältää peräti kuusi osaa. Jo muutenkin suureen orkesterikoneistoon kuuluu myös laulusolisti, naiskuoro ja lapsikuoro.
Sinfonia syntyi eri vaiheissa monen vuoden aikana. Se sai kantaesityksensä Krefeldissä kesällä 1902 Mahlerin johdolla ja oli suuri menestys. Osilla oli alunperin otsikot, jotka Mahler myöhemmin poisti: 1. Pan herää, kesä marssii sisään, 2. Mitä niityn kukat minulle kertovat, 3. Mitä metsän eläimet minulle kertovat, 4. Mitä ihminen minulle kertoo, 5. Mitä enkelit minulle kertovat ja 6. Mitä rakkaus minulle kertoo. Otsikkojen valossa ymmärtää sinfonian kuvaavan henkistä prosessia, joka alkaa konkreettisesta maailmasta ja päättyy ei-materialistiseen ulottuvuuteen.
Laaja ensimmäinen osa on sarja dramaattisia ja riemukkaita marsseja. Toinen osa on herkkä menuetti. Kolmas osa on scherzo jonka kaksi kertaa keskeyttää nostalgisesti unelmoiva ”postitorvi” (esityksissä yleensä flyygelitorvi tai trumpetti).
Neljännessä osassa sinfoniaan tulee mukaan ihmisääni, joka laulaa runon Nietzschen kirjasta Näin puhui Zarathustra. Viidennessä osassa lapset laulavat taivaan valtakunnasta. Naivistinen teksti on peräisin kansanrunokokoelmasta Pojan ihmetorvi. Finaali on valtava adagio, joka lopussa syleilee maailmankaikkeutta.
Christian Holmqvist
Jukka-Pekka Saraste
Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste (s. 1956) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä kapellimestareista. Heinolassa syntynyt ja viulistina uransa aloittanut Saraste tunnetaan monipuolisuudestaan sekä syvällisestä ja eheästä musiikillisesta näkemyksestään. Sarasteella on erityisen vahva yhteys Beethovenin, Brucknerin, Šostakovitšin, Stravinskin ja Sibeliuksen teoksiin, ja hän on kansainvälisesti tunnustettu Mahler-tulkinnoistaan.
Helsingin kaupunginorkesterin taiteellisen johtoryhmän vetäjänä Saraste korostaa musiikin kulttuurista ja yhteisöllistä merkitystä: ”Sinfoniaorkesteri jaettujen elämysten tuottajana on arvokas ja hieno kokoonpano, jonka laadusta me jokainen orkesterissa haluamme pitää huolta.”
Saraste on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterin, Toronton sinfoniaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen ja Skotlannin kamariorkesterin ylikapellimestarina. Lisäksi hän on säännöllinen vierailija maailman huippuorkesterien johdossa. Saraste on toiminut BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana ja johtanut viime konserttikausilla muun muassa Pariisin orkesteria, Lontoon Philharmonia-orkesteria, Zürichin Tonhalle-orkesteria, Berliinin Staatskapellea sekä Clevelandin orkesteria, Bostonin, Chicagon ja San Franciscon sinfoniaorkestereita sekä New Yorkin filharmonikkoja.
Saraste pitää tärkeänä uransa alussa olevien muusikoiden valmennusta ja mentorointia. Hän on perustanut LEAD!-säätiön, jonka kansainvälisiä orkesteriprojekteja on toteutettu muun muassa Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Bulgariassa. Vuonna 2020 hän perusti vuosittaisen Fiskars Summer Festival -tapahtuman foorumiksi sekä suomalaisille että kansainvälisille taiteilijoille, jotta nämä voivat välittää kokemustaan seuraavalle muusikkosukupolvelle.
Jukka-Pekka Saraste on palkittu ansioistaan musiikin alalla Pro Finlandia -mitalilla, säveltaiteen valtionpalkinnolla ja Suomen Leijonan komentajamerkillä.
www.jukkapekkasaraste.com
Karen Cargill
Skotlantilainen mezzosopraano Karen Cargill on ylistetty vieras kansainvälisillä oopperanäyttämöillä Lontoon Covent Gardenista New Yorkin Metropolitan-oopperaan ja Berliinin Deutsche Operista Glyndebournen festivaalille.
Hänen ääntään kuullaan usein myös konserttilavoilla maailman huippuorkesterien kanssa. Cargill tunnetaan erityisesti Mahler-tulkinnostaan, ja hän laulaa solistina säännöllisesti mm. Sir Simon Rattlen, Daniel Hardingin, Yannick Nézet-Séguinin, Robin Ticciatin, Rafael Payaren ja Edward Gardnerin johdolla. Lied-laulajana Cargill esiintyy vakituisen resitaalipartnerinsa pianisti Simon Lepperin kanssa.
Cargillin kuluvan kauden oopperarooleihin lukeutuvat Bartókin Herttua Siniparran linnan Judit Canadian Opera Companyn produktiossa sekä Straussin Arabellan Adelaide Metropolitan-oopperassa. Cargill on laulanut hiljattain myös Debussyn Pelléas et Mélisanden Genevièven roolin Ryan Wigglesworthin ja BBC Scottish Symphony Orchestran kanssa sekä Wagnerin Jumalten tuhon Waltrauten roolin Patrick Hahnen ja Wuppertalin sinfoniaorkesterin kanssa. Kesäkuun alussa Cargill laulaa Bergenin filharmonisen orkesterin solistina Esa-Pekka Salosen johdolla Mahlerin toisessa sinfoniassa.
Cargill toimii National Girls’ Choir of Scotland -kuoron suojelijana ja lauloi kuningas Charles III:n kruunajaisia seuranneessa kansallisessa kiitos- ja vihkimyspalveluksessa vuonna 2023.
