Musica nova Helsinki kokoaa yhteen nykymusiikin tekijät, teokset ja ilmiöt
Suomen suurin taidemusiikin biennaali Musica nova Helsinki järjestetään jälleen 5.–15. helmikuuta 2025. Nykymusiikin suomalaiset ja kansainväliset tekijät, teokset ja tuotannot yhteen nivova festivaali tutkii tällä kertaa yhteistyön, yhteisöllisyyden ja verkostojen voimaa.
Joka toinen vuosi järjestettävä Musica nova Helsinki tarjoaa jälleen 5.–15. helmikuuta 2025 monipuolisen kattauksen nykymusiikin konsertteja ja kantaesityksiä sekä esitystaidetta, keskusteluita ja muuta poikkitaiteellista ohjelmaa. Festivaalin kattoteemana toimii Yhdessä kuvastaen kaikkea sitä, mitä voi syntyä ihmisten välille – esimerkiksi yhteisöjä, kollektiiveja, verkostoja, luottamusta, hierarkioita, jännitteitä, vuorovaikutusta, riippuvuuksia ja rituaaleja.
“Tulevassa Musica novassa haluan tehdä näkyväksi nykymusiikin ja muunkin taidekentän rikasta ekosysteemiä, johon kuuluu niin ruohonjuuritason vapaan kentän toimijoita, vakiintuneita suuria taideinstituutioita, eri-ikäisiä ammattilaisia, opiskelijoita ja nuoria oppilaita, säveltäjien ja esittäjien kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja, taiteellisen toiminnan mahdollistavia julkisia ja yksityisiä rahoittajia kuin pelkällä läsnäolollaan jaetun taikapiirin muodostavia yleisöjäkin”, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja Tuuli Lindeberg. “Taiteen ja ihmisyyden ihmettä kuvastaa se, kun kokonaisuudesta tulee yhdessä enemmän kuin osiensa summa.”
Festivaalilla kuullaan nykymusiikin kärkiyhtyeitä ja Musiikkitalon urkuja
Musica nova Helsinki tuo Suomeen nykymusiikin kansainvälisiin kärkiensembleihin kuuluvan saksalaisen Ensemble Musikfabrikin. Festivaalin päätöspäivän konsertissa 15. helmikuuta kuullaan Enno Poppen korona-ajan hiljaisuudessa kasvanut, monimerkityksellinen Prozession Poppen itsensä johtamana. Festivaalin kansainvälisiin artistivieraisiin kuuluu niin ikään saksalainen Ensemble Recherche, joka kantaesittää yhdessä Helsingin kamarikuoron kanssa slovenialaisen Vito Žuraj’n teoksen.
Musica novassa ääneen pääsevät myös Musiikkitalon uudet urut, kun Pariisin Notre-Damen urkuriksi valittu Thierry Escaich esiintyy sekä Radion sinfoniaorkesterin konsertissa että omassa improvisaatiokonsertissaan. Urut ovat pääosassa myös Jan Lehtolan Kaija Saariahon muistoa kunnioittavassa resitaalikonsertissa, jossa kansainvälisessä Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailussa palkittujen teosten ohella kurkistetaan uusien urkujen ja konserttisalin multimediamahdollisuuksiin Jean-Baptiste Barrièren ja Alejandro Olarten johdolla.
Nykymusiikin ja taiteen monimuotoinen kenttä kohtaa Musica novassa
Kansainvälisten orkesteri-, säveltäjä- ja solistivieraiden sekä festivaalin pääjärjestäjiin kuuluvien Helsingin juhlaviikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Tapiola Sinfoniettan ja Radion sinfoniaorkesterin konserttien lisäksi Musica nova Helsinki esittelee laajasti suomalaisen nykymusiikin monimuotoista kenttää. Helsingin kaupunginorkesterin Musica nova Helsinki -konsertin johtaa André de Ridder ja solistina soittaa viulisti Carolin Widmann. Konsertissa kantaesitetään Olli Virtaperkon Aarre sinfoniaorkesterille ja Musiikkitalon uruille, joka on viimeinen teos Helsinki-variaatiot sarjassa. Lisäksi konsertissa kuullaan neljä Suomen ensiesitystä neljältä eri säveltäjältä. Konsertin koko ohjelmaan pääset tutustumaan täältä, lipunmyynti konserttiin alkaa 11. joulukuuta.
Lipunmyynti konserttiin alkaa 11. joulukuuta.
Kotimaisten säveltäjien kantaesityksiä kuullaan pääjärjestäjien konserttien ohella muun muassa Zagros Ensemblen, Uusinta Ensemblen, Kaartin soittokunnan, Superpluckin, Tampere Raw’n, The Vicentino Singersin, Key Ensemblen sekä tuoreen Suut-yhtyeen konserteissa. Festivaalin avajaiskonsertissa Kamariorkesteri Avanti! puolestaan johdattaa kuulijansa rituaalien maailmaan laulusolistinaan Musica novan taiteellinen johtaja Tuuli Lindeberg.
Festivaaliohjelmaan sisältyy myös lukuisia poikkitaiteellisia produktioita, esitystaidetta ja keskusteluita. Esimerkiksi Zodiak – Uuden tanssin keskuksen, i dolci -kollektiivin sekä Sivuaskel- ja Musica nova- festivaalien nykymusiikkia ja nykytanssia yhdistävässä Sfäärit-esityksessä kantaesitetään Lauri Supposen sekä liettualaisen Justina Repečkaiten musiikkia. Tulkinnanvaraista-foorumi puolestaan kutsuu kaikkia taustoista riippumatta harjoittelemaan ja esiintymään Cornelius Cardew’n jo klassikkoaseman ansainneen Suuri oppi -performanssikokonaisuuden yhden kappaleen äärelle.
Musica novassa parikymmentä vuotta sitten esitellyssä, tälle vuosikymmenelle päivitetyssä VarjoNova-hankkeessa on lisäksi konkreettisesti läsnä yhteistyö eri-ikäisten ja eri vaiheessa musiikillista matkaansa olevien ihmisten välillä. Tavoitteena on paitsi tuottaa yhteisen musisoinnin iloa, myös tarjota estradi tulevalle säveltäjäsukupolvelle ja tehdä näkyväksi musiikkioppilaitoksissa tapahtuvaa sävellyspedagogista työtä. Hanke kulminoituu VarjoNova-konserttiin 9. helmikuuta, kun Zagros Ensemble esittää pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitosten sävellysoppilaiden teoksia.
Festivaaliohjelma täydentyy loppuvuodesta 2024, ja on tutustuttavissa sivuilla musicanova.fi. Festivaalin pääjärjestäjinä toimivat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Yleisradio (Radion sinfoniaorkesteri) ja Suomen Säveltäjät.