Korvan kunto-ohjelma x Sibelius

Kuten jokainen meistä, Sibelius kehittyi ja muuttui vuosien saatossa ihmisenä ja säveltäjänä. Tämä kuuluu myös hänen teoksissaan. Tarkastellaan seuraavaksi, millaisia merkkejä tästä muutoksesta voimme kuulla jatkuvasti taitojaan kehittävän säveltäjän polulla. 

 Lähestytään Sibeliuksen sävelkieltä neljän eri orkesteriteoksen kautta kuuntelemalla hänen sävellystyyliään: 

1. millaista orkesterimusiikkia Sibelius kirjoitti aluksi – 1. sinfonia
2. miten Sibeliuksen orkesterimusiikki kehittyi – 4.  sinfonia, 5. sinfonia
3. minkä äärelle Sibeliuksen musiikki meidät lopulta saattoi viimeisillä orkesteriteoksillaan – Tapiola

Jean Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia

Sibelius suoritti jatko-opintojaan Berliinissä kirjoittaessaan ensimmäistä sinfoniaansa. Tällä sävellystyöllä oli erityinen painoarvo, koska teos tultaisiin esittämään Robert Kajanuksen johdolla nykyisen Helsingin kaupunginorkesterin kanssa Euroopan kiertueella 19 kertaa, kohokohtana Pariisin maailmannäyttely kesällä 1900. 

Teoksessa on perinteisen sinfonian neliosainen rakenne ja sävelkieli, kuten jatko-opintojaan suorittavalta säveltäjältä saattoi odottaa. Ensimmäisen osan aloitus on silti jo omaääninen ja perinteestä poikkeava: näyttävän sinfonisen avauksen sijaan kuullaan yksinäinen klarinetti pelkän patarummun säestämänä. Mitä ihmettä tästä oikein seuraa, on kuulijan pakko kysyä. 

”Ensimmäinen sinfonia on nuoren miehen energistä musiikkia. Nuori Sibelius ei ollut mikään nynny, vaan musiikissa on koko sen miehen villiys ja hurjuus mukana.”

Osmo Vänskä, kapellimestari 1998

Jean Sibeliuksen neljäs sinfonia

Sibelius on 45-vuotias. Hän oli kohdannut oman kuolevaisuutensa äänihuulista löytyneen kasvaimen myötä. Se oli alkusysäys kahdeksan vuoden raittiusperiodille ja sikareilta pidättäytymiselle sekä useampaan kuolemaa ja surua käsitteleviin, intiimeihin ja enigmaattisiin teoksiin. Neljännen sinfonian sävelkieli on kokeilevampi, ja teos antaa kuulijan odottaa hetken, ennen kuin paljastaa, mihin melodia ja harmoninen pohja ankkuroituvat. 

Jean Sibeliuksen viides sinfonia

Sibeliuksen viidennen sinfonian ensimmäinen versio esitettiin hänen 50-vuotispäivillään 1915. Teos on valoisa ja poikkeuksellinen rakenteeltaan ja sävelkieleltään: vain kolme osaa, joista kaksi viimeistä on sulautunut yhteen ja tyyli vaihtelee laajalla skaalalla rakennetta rikkomatta. Voit lukea perinteisen sinfonian rakenteesta täältä. Vaikka säveltäjä itse tunsi kasvavaa kriittisyyttä teoksiaan kohtaan, sinfoniasta tuli yksi hänen rakastetuimmista teoksistaan. Sen juhlava teema puhuttelee kuulijoita vuosikymmen toisensa jälkeen. 

Jean Sibeliuksen Tapiola

Sibelius on 61-vuotias, kun Tapiola kantaesitetään New Yorkissa. Sävelkieli on kypsynyt omaääniseksi ja se yhdistää niin modernia sävelkieltä kuin kansallisaihetta ja tonaalisempaa musiikkiperinnettä. Sibelius oli säveltänyt jo seitsemän sinfoniaa ennen Tapiolaa. Säveltäjän itsekritiikki alkaa lähestyä pistettä, jonka jälkeen hänen on mahdoton olla enää tyytyväinen työhönsä sinfonisen muodon parissa. Vaikka hän elää vielä vuosia Tapiolan kirjoittamisen jälkeen, Tapiola jää hänen viimeiseksi suureksi orkesteriteoksekseen. 

Haluatko tutustua laajemmin Sibeliuksen musiikkiin? Ota tästä valmis kuuntelulista tutustuttavaksi: 

Jos haluat laajentaa kuuntelukokemustasi, kuuntele kokonainen sinfonia sekä koko viulukonsertto. 

Kuva: Paasikivi - Oma teos, CC BY-SA 4.0

Teksti: Satu Simola