HPO & Mälkki & Bell

Thu 27/05/2021 19:00 - 20:00
free entry

Introduction

The dazzling violinist Joshua Bell brings to Henryk Wieniawski’s 2nd violin concerto a balanced combination of brilliant sparkle, fieryness and singing backwaters.

The concert season of the Helsinki Philharmonic Orchestra concludes with a great symphony by a composer known as a master of small song form. Franz Schubert composed more than 600 solo songs in which he managed to capture situations, emotions and feelings by changing the tempo, shifting between moods with amazing agility. The composer’s 8th symphony demonstrates these same skills on a larger symphonic scale.

The orchestra will be joined for the first time by the dazzling master violinist Joshua Bell, who is “simply one of the best” (New York Classical Review). Henryk Wieniawski’s 2nd violin concerto is an enjoyably balanced combination of brilliant sparkle, fieryness and singing backwaters.

 

Henryk Wieniawski: Viulukonsertto no 2 d-molli op. 22

1800-luvun monesta viulisti-säveltäjästä yksi arvostetuimmista oli puolalainen Henryk Wieniawski (1835-1880). Joidenkin aikalaisten mielestä hän oli teknisesti jopa taitavampi kuin vuosisadan kuuluisin viuluvirtuoosi, legendaarinen Niccolò Paganini.

Wieniawski oli poikkeuslahjakkuus, joka sai mahdollisuuden opiskella Pariisin konservatoriossa jo 8-vuotiaana. Hän teki laajoja konserttikiertueita ympäri Eurooppaa, ja esiintyi myös Yhdysvalloissa. Tuttavapiiriin lukeutui pianisti ja kapellimestari Anton Rubinstein. Kun Rubinstein vuonna 1862 perusti Pietarin konservatorion, hän kutsui Wieniawskin sinne opettajaksi. Asuessaan Venäjällä Wieniawski työskenteli myös Venäjän musiikkiseuran orkesterin kapellimestarina. Vuonna 1875 hänestä tuli Brysselin konservatorion professori.

Wieniawski sävelsi useita viulukappaleita. Niistä esimerkiksi Polonaise Brillante, Legenda ja Scherzo-Tarantella ovat edelleen suosittuja. Viulukonserttoja Wieniawski sävelsi vain kaksi. Niistä tunnetumpi on d-molli-konsertto op. 22 joka sai kantaesityksensä Pietarissa marraskuussa vuonna 1862. Solisti oli tietysti Wieniawski itse. Orkesteria johti Anton Rubinstein. Wieniawski esitti teosta useasti aina kuolemaansa asti. Teos on omistettu Pablo de Sarasatelle. 

Wieniawskin toisessa viulukonsertossa osia on klassiseen tapaan kolme (Allegro moderato, Romanssi ja Allegro con fuoco-Allegro moderato). Monesta 1800-luvun virtuoosikonsertosta poiketen orkesterilla ei ole yksinomaan säestävä rooli. Soolo-osuus sisältää kaikki vaadittavat ainesosat jotta yleisö saa hämmästellä ja ihailla viulistin taituruutta. Solisti saa soittaa niin kaksoisotteita ja flageoletteja kuin arpeggioita ja nopeita kromaattisia asteikkoja. Mutta teos ei olisi jäänyt ohjelmistoon ellei se myös olisi täpötäynnä hehkuvia melodioita ja romanttisia tunnelmia.

 

Franz Schubert: Sinfonia C-duuri ”Suuri C-duuri”

Hyvin kauan kuviteltiin, että Franz Schubertin (1797-1828) viimeinen sinfonia oli monumentaalinen C-duuri-sinfonia. Sen arveltiin valmistuneen vain pari kuukautta ennen säveltäjän kuolemaa ainoastaan 31 vuoden ikäisenä. Nykyään tiedämme teoksen olleen työn alla jo kesällä 1825 ja partituurin valmistuneen seuraavana vuonna. Tiedämme myös, että Schubert juuri ennen kuolemaansa ehti kirjoittaa melkein valmiiksi vielä yhden sinfonian (D-duurissa).

Schubertin sinfonioiden numeroinneissa on eri käytäntöjä. ”Suuri C-duuri” on aiemmin esitetty järjestysnumerolla 9, mutta esimerkiksi Neue Schubert-ausgabe suosittele järjestysnumeroa 8.

C-duuri-sinfoniaa ympäröivät monet myytit. Niistä yksi on siis se, että virheellisesti arveltiin kyseessä olevan Schubertin viimeinen sinfonia. Lisäksi kuviteltiin ettei säveltäjä koskaan saanut kuulla teostaan. Todellisuudessa se soitettiin läpi loppuvuodesta 1827 Wienin musiikin ystävien yhdistyksen järjestämässä epävirallisessa tilaisuudessa. Konserttiesitystä teos ei silti saanut, sillä sitä pidettiin liian pitkänä ja muusikoille aivan liian haastavana.

Kymmenen vuotta Schubertin kuoleman jälkeen Robert Schumann vieraili yhdistyksessä ja näki sinfonian partituurin. Hän vei kopion Felix Mendelssohnille, joka johti kantaesityksen Leipzigissa maaliskuussa 1839.

1820-luvun alkupuoliskon jälkeen Schubert tiesi olevansa kuolemansairas. Tämän voi kuulla hänen musiikissaan, jossa suuri kauneus vuorottelee alakulon kanssa. Myös C-duuri-sinfoniassa on omat tummat hetkensä - etenkin hitaassa osassa, joka ajautuu ahdistavaan huipennukseen. Musiikki on kuitenkin pääosin luonteeltaan valoisa ja optimistinen. Lisänimi ”Suuri” on  annettu yksinomaan siksi, ettei teosta sekoitettaisi Schubertin vuonna 1818 valmistuneeseen C-duuri-sinfoniaan (”Pieni C-duuri”). Lisänimi on kuitenkin osuva. Tämä on eeppisten maisemien ja elämää suurempien melodioiden musiikkia.

 

Christian Holmqvist

Artists

  • Susanna Mälkki

    conductor

  • Joshua Bell

    violin

Programme

  • 19.00
    Henryk Wieniawski

    Violin Concerto No. 2

  • 20.00
    Franz Schubert

    Symfoni no 8 “The Great”

Frequently Asked Questions

Can I take photos of the orchestra?

Yes, but only before or after the concert. During the concert we just want you to enjoy the music. This way you won’t disturb the musicians or other audience members.

Do I have to dress up to attend a concert?

Only the orchestra has a dress code. You can dress as you like.

I have a season ticket but can’t make it to the concert – what should I do?

You can give the ticket to a friend or donate it to a music student by calling 09-3102 2700 or sending an e-mail to helsinki.philharmonic@hel.fi by 3pm on the day of the concert.