Residenssisäveltäjä Samy Moussa aloitti säveltämisen 12-vuotiaana
Helsingin kaupunginorkesterin tämän vuoden residenssisäveltäjä Samy Moussa on kotoisin Kanadasta, mutta asuu nykyään Saksassa. Suomessa hän vieraili ensimmäisen kerran jo 20-vuotiaana sävellyksenopiskelijana Avantin Suvisoitto-festivaalin sävellyskurssilla Porvoossa.
“Olin onnekas, että sain osallistua kurssille, sillä oli kyseisen vuoden ainoa ei-suomalainen osallistuja”, Moussa muistelee kesää, jolta hänellä on monia muistoja.
”Minulla oli kiinnostavia keskusteluja nyt jo edesmenneen Jouni Kaipaisen kanssa, pidin hänestä todella. Ja tietenkin tutustuin muun muassa Magnus Lindbergiin, Kaija Saariahoon ja Oliver Knusseniin.”
Ensimmäisen vierailun jälkeen meni lähes 20 vuotta ennen Moussan paluuta Suomeen, tällä kertaa HKO:n residenssisäveltäjänä.
”On mahtavaa olla taas Suomessa!”
”On mahtavaa olla taas Suomessa!”
Säveltäjä 12-vuotiaasta asti
Samy Moussan kotimaan Kanadan klassisen musiikin traditio on vielä nuori.
”Klassista musiikkia ei arvosteta Kanadassa niin paljon kuin esimerkiksi Suomessa, minkä ymmärsin teinivuosinani. Siksi tajusin myös, että jotta voisin tavoittaa unelmani korkeimman tason säveltäjyydestä, minun piti muuttaa sieltä pois”, nyt jo 18 vuotta Saksassa asunut Moussa kertoo.
”Totta kai Kanadassa on hyvin laadukkaita orkestereita, mutta niitä on niin vähän, että menestyksekkään uran luominen on hyvin vaikeaa.”
Moussa aloitti musiikinopinnot pianolla. Pian mukaan tuli klarinetti ja lopulta iso liuta muita puhallinsoittimia.
”Fagotti on ainoa puupuhallin, jota en osaa soittaa ja jota en ole ikinä kokeillut. Ja sitä haluaisin tietysti nyt opetella soittamaan!”
Säveltämisen Moussa aloitti 12-vuotiaana ja orkesterien johtamisen 14-vuotiaana.
”Opiskelin orkesterin johtamista koko teini-ikäni, mutta kun aloin siirtyä ammattimuusikoksi, minun piti keskittyä säveltämiseen, sillä se on varhaisen erikoistumisen taito.”
”En tarkoita, että orkesterien johtaminenkaan olisi helppoa, mutta säveltämiseen vaaditaan toisinaan koko elinikä, että säveltäjä saavuttaa täyden potentiaalinsa.”
Nykyään Moussa johtaa yhä enemmän myös orkestereita. Helsingin kaupunginorkesterin edessä hän debytoi Daníel Bjarnasonin teoksessa From Space I Saw Earth yhdessä ylikapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen ja päävierailija Pekka Kuusiston kanssa. Seuraavaksi hän johtaa Helsingin kaupunginorkesteria kuratoimansa konsertin ensi keväänä, 28.3.2025. Ilta alkaa Wilhelm Stenhammarilla ja päättyy Albert Rousselin Bacchus ja Ariadneen. Siinä välillä kuullaan Moussan oma teos, oratorio Antigone.
”En ole niin kiinnostunut johtamaan omaa musiikkiani. Minusta on paljon hyödyllisempää, kun tulkitsen muiden musiikkia ja kun muut taas tulkitsevat minun teoksiani. Säveltäjän tulkinta on usein liian kiinnittynyt teoksen sävellysprosessiin.”
Luvassa musiikkia uruille ja orkesterille
Kauden 2024–25 aikana Samy Moussalta kuullaan kuusi eri teosta, kaikki Suomen ensiesityksiä. Kauden avajaiskonsertissa kuultiin Adgilis Deda, A Hymn for Orchestra, joka sai yleisöltä ylistävää palautetta. Seuraavaksi Moussalta kuullaan lokakuussa hänen ensimmäinen sinfoniansa, Concordia Pekka Kuusiston johtamana. Sinfonian viimeisissä tahdissa orkesteriin yhtyy myös Musiikkitalon uudet urut.
”Sinfoniaa ei ole pakko soittaa urkujen kanssa, stemma on merkattu ad libitum -merkinnällä, mutta se on ehdottomasti voimallisempi urkujen kanssa”, Moussa toteaa.
Ensimmäisen kerran Moussa yhdisti urut orkesteriin teoksessa A Globe Itself Infolding, joka kuullaan Musiikkitalossa keskiviikkona 21.3.2025 ja torstaina 20.3.2025 Moussa sävelsi teoksen jo kymmenen vuotta sitten, vuonna 2014.
”Teosta säveltäessäni tunsin ensimmäisen kerran, että saavutin sen, mitä todella halusin ilmaista, tai oikeastaan tajusin, mihin esteettinen kunnianhimoni vei minua”, Moussa hahmottelee.
Teosta säveltäessäni tunsin ensimmäisen kerran, että saavutin sen, mitä todella halusin ilmaista.
Huhtikuussa kuullaan kolmas teos, jossa Moussa yhdistää urut ja orkesterin, kun pasuunakonsertto ”Yericho” saa Suomen ensiesityksen solistinaan Jörgen van Rijen. Teoksessa uruilla on suuri rooli, sillä pasuunasolistin lisäksi orkesterissa on vain jousisektio, kuusi vaskisoittajaa, patarumpali ja kaksi perkussionistia.
”Urut eivät korvaa puupuhaltimia, mutta tekevät ne tarpeettomiksi.”
Raamatun kertomuksessa Jumala käskee Joosuaa kiertämään Jerikon muurit kerran päivässä kuutena päivänä peräkkäin. Seitsemäntenä päivän on viimein hyökkäyksen vuoro.
“Pasuunakonsertto tematiikka kiertelee numeron seitsemän ympärillä. Vaskia on yhteensä seitsemän, teoksessa on seitsemän osaa, kukin osa kuvaa yhtä päivää. Seitsemäntenä päivän muurit sortuvat.”